Tyhmät

Tavallaan toivoisin hyttysten olevan hiukan älykkäämpiä. Meinaan, mitä järkeä on lentää sisään ikkunasta illalla ja odotella sitten sitä, että valot sammutetaan ja ikkuna suljetaan ennen kuin aloitetaan ihmisestä veren imeminen? Tottahan ihminen siinä lähinnä on nukuksissa ja herää vain hiukan läpsästäkseen hyttystä pois, tai kuoliaaksi jos osuu, muttei osu koska on niin nukuksissa ja tokkurassa. Lyö vaan itseään korvaan, tai huitoo ilmaa. Pahimmillaan pamauttaa tällin kulkusiinsa. Mutta periaatteessa nukkuu. Hyttynen sen sijaan kuin mikäkin vampyyri kerää punaista mettä itselleen, sekä tietenkin jälkeläisilleen, joita se ei koskaan enää tule näkemään, koska ikkuna on kiinni eikä se pääse pakenemaan siitä kämpästä johon niin viekkaasti, tai tyhmästi, tai sisäänrakennettujen vaistojensa ja geeniensä ohjaamana saapui suorittamaan yövuoroaan. Ötököidenhän pitäisi, siinä vaiheessa kun ikkuna sulkeutuu, ruveta etsimään tietä ulos, pois, takaisin vapaaseen maailmaan. Sinne missä on lisää ravinnonlähteitä ja jälkeläiset joiden tehtävä on viedä geeniperimää eteenpäin. – Jätkät hei, ikkuna meni kiinni, tilannekatsauksen aika: ruvetaanko heti syömään vai etitäänkö uus pakoreitti ja kartoitetaan eloonjäämismahdollisuudet? Vaan ei. Ei tietenkään. Niin nämä hyttyset, tai ehkä niitä vain oli yksi viime yönä, pistelevät ihmistä kaikkiin kohtiin jotka ovat peiton ulkopuolella. Ilman mitään pakenemismahdollisuutta syövät, nuo mässäilijät. Isänmaan kunniaksi ja hyttyskansan puolesta, huutavat varmasti hyökätessään, vaikka ihmisen korvaan se vain ininältä kuulostaa. Tyhmät hyttyset.

__
*) Tarkennus jälkikäteen: Vähän epärealistitnen tuo “Jätkät hei”. Meinaan ei kai tommoset nälkäiset hyttysnaiset nyt toisilleen sillä tavalla huutele. Eikä ne hyttysjätkät mitään ihmisverta janoa. Joten ehkä sen pitäisi olla “Friidut hei”?

2 thoughts on “Tyhmät

  1. Ihme löytöretkeilijöitä! Mä en ole tavannut Hgissä hyttystä edes joka kesä. Tai siis, ethän sä välttämättä ole Hgissä, niinpä niin.

  2. Helsingissä olen. Ei nuo hyttyset tuolla toisaalla ole yhtä hulluja kuin niiden urbaanit serkut, joihin minulla on ollut kyseenalainen kunnia tutustua satunnaisina kesäiltoina kun ikkuna on ollut liian pitkään auki pimeän aikaan. Toisinaan pohdin hyttysverkkoa, mutta pohdinta ei ole materialisoitunut.

Comments are closed.