Tyhmäpuhelin

Tyhmäpuhelin, tyhmä puhelin. Lakkasi latautumasta. Tuossa se on ollut kaapelin päässä aamusta alkaen, mutta kun sitten piti lähteä ulos aurinkoon oli vain 22% latausta! Häh! Grr! Eilen toimi vielä ongelmitta.

Tutkin josko joku ohjelma olisi itselleen ryövännyt kaiken mehun (ei ollut). 21%. Suljin puhelimen kokonaan. Luuri ilmoitti, että se tunnistaa johdon olevan paikallaan, mutta latauksen määrä vain väheni. 20%. Eiku nettiin pällistelemään liekö vika yleisesti tunnettu. Löytyi yksi ohje. 19%. Se ei auttanut, mutta nyt tiedän miten tyhmäpuhelimeni käynnistetään safe modessa. 18%. Samalla sivulla oli toinenkin ohje. Se taisi auttaa. Kyllä. Nyt latauksen määrä on noususuunnassa. Jo 23%. Jee (ja huh, ettei ollut mitään tätä vakavampaa)!

Ulkona on yhä aurinkoista. Taidan keittää kahvit ja odotella latautumista hetken. Mmm… kahvia. 26%

Ja näin kahvitteluhetken aikana voin kertoa, että jos Samsung S5 (tai sen neo-versio, kuten minulla) päättää olla ottamatta vastaan laturin ystävällisesti välittämää sähköä voi luurin resetoida pehmeästi (soft reset) seuraavanlaisesti. Puhelimen ollessa käynnissä, ota pois sen akku ja pidä power-nappia pohjassa minuutin verran (nyt tiedän myös, että Googlella on ajastin). Tämän jälkeen laita akku takaisin paikalleen ja käynnistä laite. Tädää! Tyhmäpuhelin latautuu taas.

Ohjeen löysin täältä, kiitos heille tiedon jakamisesta.

42%

Sunnuntaiprokrastinaatioharjoitus

Niin olen heitteille jättänyt tämän blogini. Usein käy mielessä josko tänne jotain. Mutta niin harvoin siitä mitään tulee. Nyt tein tällaisen sunnuntaiprokrastinaatioharjoituksen. Katselin Flickristä, miten kuvani ovat maantieteellisesti asettuneet kartalle täällä omilla seuduilla. Kyhäsin näkemästäni tällaisen suuntaa-antavan.



Galaktinen syötävä

Noin puolitoista vuotta sitten kirjoitin jutun Hakaneuloja munkin lihassa. Nyt tuosta kyseisestä munkista tehty kuva roikkuu, seitsemän muun galaktisen syötävän seurassa Kaapelitehtaalla ravintola Hima & Salin seinällä marraskuun loppuun asti. Menkää ja katsokaa. Samalla kannattaa toki poiketa esimerkiksi katsomassa ruokakuvia myös Valokuvataiteen museossa (on siellä muutakin).

Extraterrestrial Berliner, from the series Galactic Comestibles by Pekka Nikrus
Extraterrestrial Berliner
Ravintola Hima & Sali 1.10.–30.11.2016

Ruusukaali ja Kuolema

Luin Ylen juttua ja reagoin tähän:

”Moni varmaan pelkäsi, että väki alkaa pyöriä kylillä niin kuin Helsingissä rautatieasemalla.”

Jäin pohtimaan, että moninkohan tavoin Helsingin päärautatieasemaa käytetään kauhuesimerkkinä? Jos et Liisa-Petteri syö jo kylmenneitä ruusukaalejasi niin joudut Helsingin päärautatieasemalle. Pyörimään! Niih! Mitenkäs suu sitten pannaan?

Siinä samalla sitten hain kartalta, että missäs tämä Kyyjärvi mahtaakan sijaita. Zoomatessani suurempaan näkymään huomasin vasemmalla, Kyyjärveltä hiukan länteen, yllättävän kylän nimen.

Karttakuvassa kylä nimeltä Kuolema.
Kuolema.

Ja siinä sitten tulikin mieleen, että olenhan minä valokuvia Kuolemasta nähnyt.

Suomessa on mahdollista syntyä Kuolemassa ja kuolla Syntymäniemessä. Mutta missäköhän sitä olisi pelottavampaa pyöriä, Kuolemassa vai rautatieasemalla? Otapas lisää ruusukaalia, näitä olisi vielä jokunen jäljellä.