Tulokset haulle:
"miten"


Miten? Näinkö?

Pekka • 30.1.2009, 23.32

Adoben asiakastuki, kun maa ja kieli on valittu:

abobe asiakastuki

Juu ei, ei näin.

Tuntuu muutenkin olevan aikamoinen sokkelo jonne joko eksyy tai löytää itsensä yhä uudestaan ja uudestaan tuloaulasta. Grr… mierda.

Comments Off

Vai miten se nyt oli?

Pekka • 23.11.2008, 17.29

HKL:lta kerrotaan, ettei myrsky ole toistaiseksi vaikuttanut liikenteeseen pääkaupunkiseudulla”, raportoi Taloussanomat klo 14.24 (päivitetty 15.55), kuitenkin ”runsas lumisade ja kova myräkkä on hankaloittanut raitiovaunujen liikennettä koko päivän” tietää Vartti kertoa klo 16.18.

Niin, että onko se nyt vaikuttanut vai ei?

Comments Off

Miten asiat nähdään

Pekka • 6.4.2008, 01.25

We don’t see things as they are, we see them as we are.

Anaïs Nin

(via)


Mitenkäs tämä nyt näin meni?

Pekka • 30.5.2006, 13.57

Mustelmat


Miten olenkaan voinut tulla toimeen ilman…

Pekka • 24.6.2005, 09.28

Mitä ennen tehtiin aamusin kun ei ollut top-listaa? Kas, skrubu on sijalla 56. Taitaapa olla jonkinlainen ennätys.

Lämpöä näyttäisi olevan +42,7.

Comments Off

Häpeäpaalu ja muuta pohdintaa

Pekka • 23.1.2015, 10.46

Olen tässä jo jonkin aikaa pohtinut, että pitäisikö lopettaa kuvablogi itsenäisenä entiteettinä ja yhdistää se tähän blogiin. En ole asialle mitään tehnyt, mutta pohdinta on mielessä aina silloin tällöin.

Tänään ajatus taas popsahti esiin, kun pohdin josko pitäisi polkaista pystyyn uusi blogi. Tämän uuden blogin teema olisi häpeäpaalu. Heittäisin sinne ruutukaappauksia verkkopalveluista jotka käyttävät julkaisemiani kuvia vastoin sitä CC-lisenssiä jonka alaisena kuvat on julkaistu. Kuten esimerkiksi tässä eilen huomaamani Nya Dagbladet, joka yhteydenoton jälkeen poisti artikkelistaan kuvan, mutta pysyttelee tietenkin muuten hiljaa (kuten niin moni muu johon olen ollut yhteydessä). Tai Finnbayn härski vedätys, josta kirjoitin kesäkuussa 2014.

nya dagbladet missbrukar by-nc-sa cc-licensen
Nya Dagbladet bryr sig skit i licenser.

Sitten pohdin, että jos yhdistäisi häpeäpaalun, kuvablogin ja tämän blogin, niin kaikki olisi yhdessä paikassa. Olisi paljon sisältöä, massaa jolla ehkä olisi vetovoimaa. Mutta ehkä se samalla olisi liian poukkoileva, liikaa kaikenlaista. Siksi pohdin, että mitä jos tekisikin häpeäpaalusta tumblr-sivuston, niin näkyvyys (tai mahdollisuus näkyvyyteen) olisi ehkä parempi, etenkin jos kielenä olisi englanti.

Oikeasti en oikein vieläkään tiedä miten tämän tekisin. Pitää pohtia lisää.


Kieseistä ja talsijoista

Pekka • 12.12.2014, 11.27

Yle Uutisten politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja Jari Korkki näköjään kulkee jalan ainakin osittain samoilla huudeilla kuin minä ja on blogauttanut tekemistään huomioistaan liikenteestä. Minäkin olen blogissani pohtinut liikennettä jalankulkijan näkökulmasta, esim. kommunikoinnista.

Olen Korkin kanssa samaa mieltä Mechelininkadun liikenteestä. Se on joskus aika hurjaa, pelottavaakin. Etenkin kadun loppupäässä, kun jalankulkijoille tarjotaan vihreätä valoa, kannattaa kyllä aina ensin katsoa vasemmalle ja oikealle, että tuleeko sieltä vielä joku ylikiireinen rallikuskigeenein varustettu kaasuttelija, ennen kuin uskaltaa laittaa jalkaa suojatielle. Suojatie ei oikein ole nimensä mukainen.

Sen sijaan en ole Korkin kanssa ihan samaa mieltä siitä, miten huonosti autoilijat pysähtyvät suojatien eteen kun ei ole liikennevaloja ohjaamassa sitä, miten vapaasti autoilijat voivat katujen savannilla kirmata. Kyllä ne pysähtyvät, jopa Mannerheimintiellä. Niin mennessä ratikkapysäkille, kuin sieltä tullessa. Olen ollut jopa sellaisen ratikan kyydissä, jonka kuski pysähtyy antamaan jalankulkijalle tilaa ylittää Mansku suojatietä pitkin Kivelänkadun kohdalla.

Mutta aina ei pysähdytä, eivätkä kaikki pysähdy (eivät punaisen valon palaessakaan), ja sehän tekeekin tästä jalankulkijalle hiukan kinkkisen. Mistään kun ei oikein selkeästi käy ilmi, josko ratin takana istuu takakireä autoilun ylijumala jolle jalankulkijat ovat kuin hyönteisiä, vai kokonaisuutta ymmärtävä ja pelisilmää omaava autoilija jolle jarrun painaminen muun liikenteen seassa ei ole noloa tai häpeällistä. Siksipä sitä on jalankulkijana hiukan varovainen ja valikoiden astuu lihoinensa ja luinensa liike-energian, metallin ja kumin sekaan.

Olen huomannut, että useimmin tietä antaa autoilija, jonka moottoriajoneuvosta ei käy ilmi onko kyseessä työkseen ajava (paitsi jos kuskin paikalla on seniorikansalainen). Jos auton katolla on valo, kannattaa olla hiukan varovainen, etenkin jos valo on keltainen (oli se päällä tai ei). Vilkkuva valo katolla on usein merkki siitä, ettei jalankulkijan kannata edes yrittää ylittää tietä ajoneuvon edestä. Eikä ole täysin ennenkuulumatonta, että linja- tai kuorma-auton kuski antaisi jalankulkijan ylittää tien.

Sanoisin kuitenkin, ilman mitään tutkittua tietoa tukenani, ihan fiilispohjalta, että tilanne on kuitenkin nyt parempi kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten (vaikka se toki on osittain hanurista). Muutos on hidasta. Ei kai edes jalankulkijat voi vaatia ihmisten liikennekäyttäytymisen muuttuvan yhdessä yössä. Tokihan länsinaapurissa siirryttiin oikeanpuoliseen liikenteeseen tietyllä kellonlyömällä, mutta siinä olikin lähinnä kyse siitä, että autoilijoiden oli otettava huomioon toiset autoilijat, muuten voi tulla lommo metalliin. Suojatien kohdalle pysähtymisessä on kyseessä on eri tavoin liikenteessä liikkuvien tasa-arvoisuuden hyväksyminen, ja se on moninkertaisesti vaikeampi asia. Tasa-arvoasiat asiat tuntuvat etenevän tässä maassa pienin askelin, kuin jalankulkijat autoliikenteen seassa.

Monivalotus kaupunkiliikenteestä.
Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.

Niin ja vielä loppuun se, että vaikka se Ruotsin liikenteen puolen vaihto tapahtui nopeasti, oli se ajatuksena lähtenyt liikkeelle ensimmäisen kerran jo noin neljäkymmentä vuotta aikaisemmin ja sinä aikana tunteet lienee kuohahdelleet useasti niin puolesta kuin vastaan.

Comments Off

ark. lyh. käyt.

Pekka • 14.11.2014, 20.28

Mukavaa on se, että Kielitoimiston sanakirja on vapaasti saatavilla interneteissä. Kuitenkin sitä vaan ihmettelen, että eikö olisi mahdollista kirjoittaa auki tyypillisiä sanakirjojen lyhenteitä, jotka joskus ovat perin kryptisiä tällaiselle tavalliselle tallaajalle?

Vaikka ark. tav. lienee tullut lyh. käyt. sanakirjoissa, on se kuitenkin paperin fyysisten tilarajoitusten tuoma erit. kirjoitusasu. Kun sanakirja on selaimessa, ei tilarajoitetta ole samalla tavalla, eikä täten myöskään tarvetta lyhentää sanoja. Silti lyhenteitä käytetään verkossakin.

Mutta olisihan se on mukavampi, ja selkeämpi, esimerkiksi lukea ”liha- tai hillotäytteinen piirakka” kuin ”liha- t. hillotäytteinen” tai vaikka ”viittaamassa johonkin yhteisesti tai yleisesti tunnettuun.” kuin ”viittaamassa jhk yhteisesti t. yleisesti tunnettuun.”, vai mitä?

Samalla tietenkin voisi jotenkin selkokielisesti ilmoittaa mitä esimerkiksi sanan ”heppa” kohdalla 9*B tarkoittaa. Minä en ainakaan hiffaa. Aika viilee juttu, ajattelin ensin, kun pienenä ruudulla näin 1*C ja kuvittelin siinä lukevan 1°C.

Kielitoimiston sanakirjasta sana heppa
Kuka ahmii sokeria ja himoitsee apetta?

Niin ja miksi sanojen selityksiin ei voi linkittää mitenkään helposti? Mutta muuten, ihanaa.


Muokattu 25.11.2014: Linkki sanaan juttu lisätty ja tekstiä sen mukaisesti muutettu, sekä lopussa linkityksen mahdottomuus muutettu muotoon ”mitenkään helposti”.

Comments Off