skrubu

Nonih. Kuvitelmaa-blogista luin että Helsingin kaupunki on siirtänyt verkkosivunsa, www.hel.fi, uudelle tekniselle alustalle. Ulkonäköön ei olla koskettu, mutta…

Muutoksessa muuttuivat kaikkien sivujen url-osoitteet. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki linkit jotka on tehty kaupungin sivujen ulkopuolelta sivuille lakkaavat toimimasta.
–
hel.fi: 17.06.08 Hel.fi-sivut siirrettiin uudelle tekniselle alustalle

Tämäpä synkkä ylläripylläri.

Tiedotteen mukaan ”rikkinäiset linkit ja toimimattomat osuudet pyritään korjaamaan mahdollisimman pian”, mutta kyseessä on sivuston omat sisäiset linkit ja toimimattomat osuudet, ei siis kaikki ne jotka jostain syystä linkittävät hel.fi -sivustolle.

Katselin mihin kaikkialle olen itse linkittänyt tästä blogista. Osa linkeistä toimi, lähinnä ne jotka olivat aladomaineissa kuten taidemuseo.hel.fi. Osa sitten taas ei. Vastaan tuli ainakin kolmea erilaista virheilmoitusta: sivua ei ehkä enää ole, klassinen ei vaan löydy sekä error.

Mutta tästä ja muista blogeista viis: miten kaikki muut sivustot? Löytyykö viranomaisten sivuilta linkkejä hel.fi:hin? Entä muut julkispalvelut? Matkailusivustot ympäri verkkoa (ilmoitusta siitä, että hel.fi:n linkit on rikottu ei löydy esim. saksan tai ranskan kielellä)? Niin ja sitten on tietenkin vielä hakukoneet. Miten pitkään menee ennen kuin Googlesta löytyy ehjiä linkkejä?

Hel.fi on muuttunut maailmalle osittain näkymättömäksi. Ja samalla myös palvelun taso laski. Nyt tarjolla olevien sekalaisten viestien sijaan, olisin kuvitellut näkeväni tätä kyseistä muutosta varten räätälöidyn virhesivun joka on selkeä ja informatiivinen, ehkä jopa palveleva (ovatko viestintäihmiset jo lomalla?).

Myös saavutettavuuden kannalta Helsinki lyö märkää rättiä ihmisten kasvoille: miten ihmeessä näkörajoitteiset osaavat siirtyä oikeaan osoitteeseen jos virheilmoitukset ovat sitä tasoa jota näyttävät olevan. Luulisi, että näinkin isossa projektissa osattaisiin ymmärtää järkevien virheilmoitussivujen tärkeys.

Olisi mielenkiintoista tietää uuden teknisen alustan aiheuttamat kustannukset. Ei siis alustan ja siirron hinta, vaan kaikki ne muut, kuten se, että viranomaiset käyvät läpi omat verkkopalvelunsa sekä uudistuneen hel.fi:n ja korjaavat linkit ohjaamaan oikeaan osoitteeseen tai, että vaikuttaako muutos mitenkään matkailusta saataviin tuloihin.

Vitonen tulittaa sarjatulta sattumanvaraisesti ympäri aiheviidakkoa. Jos ei sieltä mitään mehevää osumaa tule, niin jotain ainakin. Savu hälvenee – on aika katsoa mitä koirat toivat pusikoista. Kas, viisi osumaa viikon iloksi, s’il vous plaît.

1. Montako blogia sinulla on seurauksessa ja miten seuraat niitä? Kotimaisia? Ulkomaisia? Kerro kaikki ja vähän lisää.
2. Nythän ei ole kuin semmoiset 151 päivää siihen että analogiset TV-lähetykset loppuvat. Joko olet valmistautunut täysdigitaalisiin signaaleihin? Mitä pidät koko digi-tv asiasta? Miksi luulet että meillä täällä on niin kova kiire siirtymään digitelevisioon?
3. Norjan kuluttajaviranomaiset ovat masinoineet kampanjan Applea vastaan (ja saaneet mukaan niin pohjoismaiset kuin Ranskan ja Saksan kuluttajaorganisaatiot), koskien sitä että iTuneksen kaupasta ostettua musiikkia ei voi soitta kuin iPodissa. Onko tässä järkeä? Eikös näiden organisaatioiden pitäisi käydä taistoa esimerkiksi DVD:n aluekoodia, tai viallisia CD-levyjä (myös kopiosuojauksena tunnettu) vastaan?
4. Kevät näyttää tulleen. Harmittaako se? Onko tämä ihmisen tekosia? Olemmeko me syypää siihen että lämpötilat nousevat ja kesä kestää pidempään? Ja on enemmän tulvia. Jotkut väittävät että se ei ole meidän syy. Ketäköhän tässä pitäisi uskoa?
5. Osaan sanoa kymmenellä kielellä kiitos, sanotaan laulussa. Kyllähän sinäkin osaat, etkös vaan? Siitä nyt luettelemaan. Yritä edes. Äläkä lunttaa netistä.

Voit vaikuttaa Viikkovitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä tai esimerkiksi julkaistavia kuvia vitosista (150 x 150 px: jpg, gif, png — ei animaatiota) osoitteeseen vitosvinkki (ättä) skrubu. Net. Viikkovitonen myös RSS -syötteenä.

Päivän lounas inspiroi aforismiin:

Rapea kuin höyrytetty ranskanperuna.

Oscar Wilde menade att en väl knuten slips är det första allvarliga steget i livet och Ronald Reagan var känd för sin röda slips, power tie, men finns det ett annat plagg som är så opraktiskt och onödigt som slipsen? Mannens enda smycke. En ytterst obekväm tygbit. En kvarleva som, i likhet till andra pinor, har sina rötter i ett krig.

Den moderna slipsens historia räkans börja från Frankrike men det är dock inte en fransk uppfinning, utan något som de Kroatiska soldaterna, som krigade på franska sidan under det trettioåriga kriget, hämtade med sig och som anammades av solkungens hov. Ordet kravatt härstammar från franskans la croate. Och trehundrafemtio år senare knyter vi denna fallistiska symbol fortfarande runt nacken.

Claus von Amsberg var tydligen inte en stor vän av ormen runt halsen, det är jag inte heller. Tror mig kunna räkna de slipsar jag knutit själv med ett finger… nåja, kanske fingrarna på en hand. Inte mer än så. Jag kan inte säga mig ha tagit det första allvarliga steget i livet. Det märks?

Läs mera från ROJ: Slipsens historia och 2,000 Years of the Necktie.