skrubu

Lueskelin Taloussanomien juttua EU saattaa pakottaa operaattorit ruotuun ja päätin tarkistaa mitä datan siirto kännykällä maksaa kun surffaa kotimaan rajojen ulkopuolella (sitä kun on itse jo tottunut kiinteään kuukausimaksuun ja käyttää nettiä kännykästä koko ajan).

Jotta saisin ymmärrettävämmän kuvan hinnoista, ajattelin konkretisoida asian: Paljonko maksaisi se, jos ulkomailla jostain kumman syystä eksyisi iltasanomat.fi:n etusivulle? Iltasanomien datamäärä tarkistettu tänään klo 13 (n. 2 megatavua) eikä se pidä sisällä mahdollista streamaavaa sisältöä. Hinnat vaihtelevat maan ja/tai siellä käytettävän operaattorin mukaan. Hintahaitari halvimman sekä kalleimman datasiirtohinnan mukaan, loppusumma pyöristetty tasalukuihin.

iltasanomat.fi, mobiilisti ulkomailta

dna: 16 - 22 €

Elisa: 8 -24 €

Saunalahti: 9 - 17 €

Sonera: 7 - 25 €

Aika messevät hinnat yhdestä sivusta. Tämän blogin etusivu (ennen tätä juttua, n. 335 kilotavua) kännykän kautta ulkomailta katsottuna kasvattaisi kännykkälaskua pyöreästi 1 - 4 €:n verran.

Olisi muuten aivan loistavaa jos operaattoreilla (tai miksei vaikka Viestintävirastolla) olisi mobiilidata ulkomailta -laskuri. Sellainen johon voisi antaa verkkosivun osoitteen ja palvelu kävisi tarkistamassa sivun painon ja laskisi sitten eri operaattoreiden hinnoin mitä sen katseleminen ulkomailta maksaa. Voisi olla aika suosittu, sellainen palvelu.

Sitä kun säästää kaikenlaista, sitä myös toisinaan löytää siitä säästetystä tavarasta jotain. Tällä kertaa vastaan tuli Telen (oikeammin Telecom Finland Oy, josta sittemmin tuli Sonera ja joka nykyään on TeliaSonera Finland Oyj) NMT-GSM hinnasto 1.1.1995. Hinnat ovat markoissa, mutta olen muuntanut ne euroiksi tähän (kaikki hinnat sisältävät 9 % televeron ja 22 % alv:n).

Aika selkeän oloinen hinnasto. Tarjolla näyttää olleen kolme eri liittymätuotetta: Business, Classic ja Privat. Aika ulkomaankielisiä nimiä (jännä miten kaksi nimistä on englanniksi mutta Privat ei), nykyään taitaa operaattorit tarjota liittymäpaketteja suomeksi: on ykköstä, intoa, puhetta ja minun.

Kaikissa liittymissä oli kytkentämaksu (aika harvinainen nykyään), joka oli joko 22,37 € tai 8,95 €. Halvempi hinta oli tarjolla Business- ja Classic-liittymiin mutta vain GSM:lle (tosin jostain syystä Classic-liittymää ei tarjottu NMT 900:lle). Tuolla varmaan pyrittiin ohjaamaan ihmisiä pois NMT-liittymistä.

Perusmaksu (nyk. kuukausimaksu) vaihteli välillä 3,67 - 16,10 €/kk. Privatissa laskutusjakso oli 6 kk ja perusmaksu 22,20 €/6 kk, riippumatta siitä oliko käytössä NMT tai GSM. Halvinta perusmaksua tarjottiin GSM Classic-liittymälle, kalleinta NMT 450:lle Business-liittymässä.

Puhelumaksuissa oli eroja liittymien välillä, tietenkin, mutta myös soiton ajankohta vaikutti hintaan: oli kalliimpaa soitta arkisin klo 7 - 17 kuin muina aikoina.

Business ja Classic -liittymissä halvempi hinta oli 0,18 €/min ja kalliimpi, riippuen käytetystä teknologiasta 0,32 - 0,50 €/min. Privat-liittymässä halvempi hinta oli 0,15 €/min. Kalliimmasta oli kaksi versiota: Kesäaikaan (15.6. - 15.8.) klo 7 - 17 maksoi puhuminen 0,32 €/min, muuna aikana vuodesta hinta oli kaksinkertainen, eli 0,64 €/min.

Ulkomaanpuheluista veloitettiin 0.17 - 0.32 €/min (oletan: normaalin puhelumaksun päälle vaikka missään ei niin sanota), niin että halvin hinta oli Business-liittymässä, kun taas Privat oli kallein.

Joten kaikkiaan… ehkä tuo nyt ei sittenkään ollut niin selvä hinnasto. Paitsi sen suhteen, että silloin varmaan kannatti harkita siirtymistä GSM:ään.

Sitten tietenkin oli vielä lisäpalvelut jotka joko maksoivat tai ei. Esimerkiksi soittajan numeron näyttö (vain GSM) on listattu maksuttomaksi lisäpalveluksi kun taas vastaaja kytkettiin käyttöön 22,37 €:lla. GSM Teksti pärähti toimintaan 8,95 €:lla ja tekstiviestien hinta oli, kuin puheluiden, riippuvainen kellonajasta: klo 7 - 17 viestin lähettäminen maksoi 50 senttiä, muina aikoina 18 senttiä (tai jotain sinnepäin, sillä hinnastossa nuo ovat merkitty oudosti hinta per minuutti).

Tässä jutun lopussa odottaisi varmaan näkevänsä vielä vertailun vuoden 1995 hinnoista nykyisiin, eli mitä on tapahtunut kolmessatoista vuodessa. Mutta sellaista ei tässä näe. Kommentteihin saa toki sellaistakin, jos joku jaksaa.

Osta lainausoikeus! Sitaatit alkaen 2,50 dollaria per sana. Mitä enemmän lainaat, sen halvempi sanahinta.

Lainaan tähän AP:ltä neljä sanaa, hyvin ajankohtaisesta uutisesta: ”Wednesday that gives authorities” – se kun ei siis aiheuta minulle mitään ylimääräisiä kuluja. En kuitenkaan näe syytä linkitä juttuun.

Ehkä hinnoittelu per kirjain olisi kuitenkin parempi? Silloin ”a” tai ”of” ei maksaisi yhtä paljon kuin esimerkiksi ”eavesdropping” tai ”communications”. Kyllähän monimutkaisten sanojen on oltava kalliimpia kuin yksikertaisten. Etenkin kun yksinkertaisia esiintyy useammin.

Olisikohan semmoinen 0,35 dollaria per kirjain hyvä? Sillä pääsisi viiden sanan sitaatissa (pikaisesti laskettuna keskimäärin n. 36 merkkiä) samoihin tuloihin kuin sanahinnoittelulla. Välilyönnit eivät varmaan maksa mitään, ja välimerkitkin tulevat kaupan päälle. Kirjaimistahan voisi sitten tietenkin saada paljousalennusta, jos vaikka äityisi lainamaan kokonaisia lauseita.

Entä jos lainaa uutisesta viisi sanaa josta neljä on kahden yrityksen nimet? Silloinhan maksaisi AP:lle siitä ilosta, että siellä joku on naputtanut juttuunsa Google Inc. ja TeliaSonera AB (oletan että sanat erotellaan välilyönnillä, jolloin esimerkiksi AB on sana [vaikka onkin lyhennys, mutta kirjainhinnoittelulla lyhennykset ovat halvempia]). Voisikohan AP:n hinnoittelussa ottaa huomioon sen, että jonkun muun omistamat nimet ja brändit eivät olisi maksullisia, jos ei nimen tai brändin omistaja siis erikseen hinnoittele niitä (jolloin maksut menisivät nimen tai brändin omistajalle, mutta AP voisi saada niistä provikan). Fortune 500 firmat voisivat laskuttaa nimestään enemmän kuin muut.

Toisaalta, ehkä sitaattivuokraus olisi kannattavampaa. Jos AP julkaisisi jutut kuvina, voisi lainauksen tehdä erillisellä widgetillä jonka lainaaja voisi upottaa verkkosivuilleen kuin YouTube-videon tai Googlen mainokset. Silloinhan AP ei saisi tuloja vain per kirjain, vaan myös ajasta. Sanotaan tuo 0,35 per kirjain ja jokaiselta alkavalta vuorokaudelta widgettimaksu 0,50 dollaria. Arkistotavarasta pitäisi saada alennusta, sillä ajankohtaiset uutiset ovat arvokkaampia.

Vaikeaksi menee. Ehkä on parempi vaan olla lainaamatta. Ja samalla tietenkin linkittämättä.

Päivitys: Oh! TechCrunch: The A.P. Has Violated My Copyright, And I Demand Justice..

Tämän Vitosen kirjaimet asetti järjestykseen Nikke: Salaliitot. Konseptina kiehtovia, jännittäviä, pelottavia ja naurettavia. Jotkut uskovat, toisevat pitävät silkkana hölynpölynä. Mutta jostainhan kaikki tarinat saavat alkunsa…

1. Tukikohta joka kulkee nimellä Area 51 on olemassa, mutta miten olikaan Roswellin tapahtumien laita? Onko USA:n hallituksella salattuja kontakteja maan sivilisaation ulkopuolelle?
2. Rakkaan Soneramme salakuuntelusekoiluista olemme saaneet lukea paljon lehdestä, mutta entäpä Echelon - se josta ei puhuta. Käytätkö sinä foliohattua ja koodikieltä?
3. Ajammeko edelleen bensiinikäyttöisillä polttomoottoreilla, siitä huolimatta että parempia vaihtoehtoja olisi jo kehitetty, vain koska öljy-yhtiöt niin haluavat?
4. Paavon vaalitappio 1988. Mediapeliä vai vastapelureiden median avulla toteuttama salaliitto?
5. Onko Vitonen vain suuri salaliitto pimeimpien salaisuuksiemme paljastamiseksi?

Voit vaikuttaa Vitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä vitosvinkki (ättä) skrubu. Net. Vitonen myös RSS -syötteenä.

Viikonloppuvitonen vierii kysymysluolan edestä ja kysymykset ovat täällä taas. Pääsiäinen. Suuri paasto päättyy. Vaikka eihän Skrubulassa ole paastottu. Täällä ei vatsa kurni eikä kurkkua kuivaa.

1. Mämmiä, pashaa ehkä lammasta — perinneruokaa vai jotain ihan muuta?
2. Munaa? Suklaa (Mignon, vai yllätyksen sisältävä [onko merkillä väliä?]) vai tavallinen (keitetty [kova vai pehmeä, ehkä maalattu?]/paistettu[millä tavalla?])?
3. Rairuohoa? Pienin tipusin?
4. Virpominen, erikoisia lastenkasvatusrituaaleja ja pääsiäispäivän vesisade: tunnetko pääsiäisperinteitä?
5. Vaan miksi ihmeessä muniva pääsiäisjänis?

Voit vaikuttaa Viikonloppuvitoseen lähettämällä kysymysvinkkejä tai esimerkiksi julkaistavia kuvia vitosista (150×150px: jpg,gif, png — ei animaatiota) osoitteeseen vitosvinkki (ättä) skrubu. Net.

När jag stiger in i teatersalen kan jag inte låta bli att notera publikens sammansättning. Jag skulle tippa att det är 96% kvinnor. Vad är det jag är på väg att se på? Vad tackade jag ja till när mejlen kom? Teater, visst, men inte kollade jag vad det gällde.

Det visar sig vara en monolog. En teatralisk stå-upp komedi om den moderna kvinnans hektiska liv mellan hemmet och jobbet. Jag förstår att publiken består till största delen av kvinnor. Kvinnor i olika åldrar. Några män. De flesta hit lurade av sina fruar, kan jag tänka mig. Några ungkarlar. Jag en av dem.

En och en halv timme. Utan paus. Tur att man får ta mig sig en whiskey i salen. En dubbel sådan.

Det handlar om sex, barnuppfostring, jämlikhet, dagis, att hålla upp en viss fasad så att grannarna inte får fel bild, att vara kvinna med man som chef, matlagning och mera sex. Allt detta då från en kvinnas perspektiv.

Vissa saker tilltalar mig, en barnlös ungkarl, inte. Allt det där med uppfostring och dagistanter kändes lite tråkigt faktiskt. Men då fanns ju whiskeyn där.

En stor del kunde jag förstå, från min synvinkel dock, men visst insåg jag min ironiska roll som man i publiken. Och ja, nog skrattade jag en hel del också. Till och med så att tårarna rann. Dock inte lika hysteriskt och ofta som kvinnorna i publiken. Jag är ju trots allt kanske inte precis primära målgruppen. Eller är jag?

Cellofan på Svenskis Mini Scen är bra resonerar jag, eftersom när pjäsen slutar känns en och en halv timme som en kort tid.

Komissaari [Viviane Reding] arvioi, että aluetunnushakemuksia tehdään ensimmäisten rekisteröintipäivien aikana satojatuhansia. [...] Suomessa tunnusta voi hakea TeliaSoneran kautta.

Tunnukset maksavat aluksi 80–140 euroa ja myöhemmin 25–30 euroa.
–
HeSa: EU:lle internetiin oma aluetunnus

Siis aluksi rahastetaan kaikilta kiireisiltä ihan mieletön ylihinta. Ja sitten kun kysyntä on normalisoitunut eikä kukaan muu halua maksaa sikamaista ylihintaa, lasketaan hinnat lähelle normaalia tasoa.

Elämä on.

Det är inte så lätt som man skulle vilja tro och hoppas att blogga ute i världen. Odyssé 2004 var ju en kakbit i jämförelse med att röra sig i utanför Finland.

Veckans projekt är ”MMSBloggande” i USA. Redan i Tyskland gick det inte längre att få GPRS-kontakt via Soneras access point. MMS funkade däremot. I USA fick jag inte längre MMS att fungera heller. Nå, I WiFi:ns förlovade land skall det väl inte vara så svårt att göra det med laptop. Och hotellet har ju Internetkoppling.

Ha! Den gratis internetkoppling hotellet enlig lobbyflickorna har visar sig vara Wayport high-speed internet access. Så så länge man är Wayport kund är det gratis. Är man det inte betalar man Wayport via nätet och får nu surfa för $49,95 i månaden. TGfCC.

Däremot tror jag att jag missade att WiFi-blogga på Luftwaffes flyg över Atlanten. Det lär skall ha funnits täckning men jag hittade ingen. Kanske det lyckas bättre på hemresan.