Tulokset haulle:
"turku"


Turku

Pekka • 19.11.2005, 22.22

för is föll på bo
kul tur kunde gått värre
det var så bos lott


Helsia

Pekka • 18.2.2012, 10.24

Jo ennen kuin kuntien nykyisten rajojen haaskat ovat kylmenneet (tai edes raadoiksi muuttuneet) pitää tietenkin jo miettiä uusien kuntien brändäämistä, identiteettiä ja imagoa, viestintää ja kohderyhmiä. Odotan jännityksellä millaisia haasteita kuntauudistus, missä muodossa se nyt ikinä toteutuukaan, tuo tulleessaan.

Tässä odotellessa jaan kanssanne idean jonka keksin haahuillessani päämäärättömästi talvisäässä.

Kuntaidentieteetin rakentamisen kannalta on parempi, tietenkin, että aloitetaan tyhjältä pöydältä, muutenhan projektista ei tule tarpeeksi iso. Pitää uudistua: jättää vanhat raskaat taakat ja katsoa aina yhtä valoisaan tulevaisuuteen. Nykyisyys on niin eilispäivää. On rakennettava kuntien päättäjien ja käyttäjien yhteistä brändiä. Siksi on jo nyt aika ruveta kehittelemään erilaisia hömpänpömppä-latinankielisiä nimiä joihin voi vapaasti projisoida tuoreita mielikuvia.

Ehdotankin tässä pääkaupunkiseudun urbaanikeskittymälle nimeä joka on moderni ja ylpeydessään katsoo rohkeasti tulevaisuuteen. Tämän uuden nimen voi kaikki ottaa sydämeensä. Nimessä on raikas tuulahdus menneiden aikojen rautaista tahtoa joka puhaltaa voimakkaasti eteenpäin liikkuvan uuden ajan brändin purjeet täyteen ja vauhdittaa matkaa muiden ihailemana edelläkävijänä. Espoolaisia emme enää ole, vantaalaisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis Helsialaisia!

Helsia. Tulevaisuus on jo nyt.

Entisten kuntien vaakunoista ja käsittämättömistä logoviritelmistä syntetisoidaan brändille uljas merkki joka tukee ajatusta kasvusta ja henkii laajentumista sekä kehitystä. On erityisen tärkeää, että tavutus ei seuraa kielioppisääntöjä, koska se voimistaa kehittymistä varten tarvittavaa out-of-the-box-ajattelua. Tämä on keihäänkärki joka ohjaa uutta kuntaa nousujohteisesti kasvuun, kuin menneiden aikojen urheilusuoritusten paatoksellinen muisteleminen.

Helsia-merkki

Näin. Seuraavaksi sitten huisi kamppis paperimediaan ja näköradioon. Ja sosiaalisen median facebookkiin. Kuvitelkaa mikä turistivirta!

Annan tämän idean ilmaiseksi käyttöön. Säästyy nekin rahat. Vaikka ainahan fyrkkaa tuntuu maagisesti jostain kiven alta löytyvän kun joku keksii jotain päätöntä ja kallista.

(PS. Olen ideoinut jo nimet Tampestilia ja Turkuunia jotka myös ovat vapaasti käyttävissä.)


Turussa taiderundilla

Pekka • 17.6.2011, 11.48

Eilen. Lähinnä valokuvien vuoksi.

LogomoLogomossa (hieno tila, VR:n konepaja) riippui monipuolinen kokoelma teemalla Liisa ihmemaassa ja Turun taidemuseoon oli koottu Veli Granöltä henkisyyteen (ehkä jopa yliluonnolisuuteen), esineiisiin ja luontoon liittyviä töitä. Mielenkiintoisia (oikeasti, ei kiertoilmaisuna sille, etten tykännyt) olivat molemmat nuo, vaikka tietenkin hyvin erialisia. En voi sanoa kaiken osuneen ja uponneen ja olleen ihq, mutta ajatuksia nuo herättivät, ja se on hyvä.

Wäinö Aaltosen museon ulkopuolella lämpeni pari taidesaunaa levittäen museon sisätiloihin savunhajuisen ambienssin joka, jollain tasolla tuntui sopivan Vesi -näyttelyn yhteyteen. Itse näyttely ei kuitenkaan sytyttänyt, vaan tuntui selkeästä teemastaan huolimatta hyvin epäkoherentilta kokonaisuudelta jossa vaikuitti olevan vähän kaikenlaista jokaiselle, muttei oikeastaan mitään kenellekään.

Jälkiruoka, syötyMielenkiintoinen yksityiskohta WAMissa oli näyttelyvalvojat. Olen tottunut, esimerkiksi Ateneumissa tai vaikka Tennishallin Taidemuseossa käydessäni, että valvojat antavat ihmisten katsella teoksia rauhassa ja jopa yksin. Poistuvat hetkeksi paikalta, tai liikkuvat taustalla johonkin hiukan sivummas. Ovat läsnä, mutta huomaamattomasti tai hienotunteisesti. WAMissa taas joka huoneessa/tilassa oli vähintään yksi haukka joka, koska olin melkein ainoa asiakas, katsoa kyyläsi joka liikettäni. Koko ajan oli tunne, että jokaista liikettä seurataan. Ei luoteta. Ei anneta nauttia. Pidetään silmällä, seurataan jopa. Kohta se varmasti rikkoo jotain tai koskee johonkin. Hyvin epämiellyttävältä fiilis. Ei tee mieli palata sinne vähään aikaan.

Perissäkin pyörähdin, kun se oli siinä Wäinön yläkerrassa. New York Photo Awards 2011 (verkossa hiukan enemmän kuvia) tuntui jotenkin pliisulta. Ehkä se oli sitä, ettei kuvien kohdalla ollut mitään selityksiä. Ehkä olin väsynyt, ehkä Wäinön näyttelyvalvojat veivät fiiliksen. En tiedä. Se ei vaan puhutellut.

Niin ja Koulun makkarat olivat viileitä mutta hapankaali tulikuumaa. Maku kohdallaan kyllä, mutta jotenkin nurinkurista tuon lämpöjakauman suhteen.

Isoja lintuja Aurajoessa
Lintuja Turussa


Kulttuuria ja päivittäistavaroita

Pekka • 19.8.2010, 10.04

kuin kaksi marjaa: kulttuuripääkaupunki ja valtsu

Valintatalo & Turku 2011.


Älä vaan linkitä meihin

Pekka • 30.1.2007, 13.17

Kolme kotimaista reittipalvelua. Aika hurjia URLeja generoivat kaiken maailman muuttujineen, mutta vain yhden osoite on sellainen että sen voi leikata ja liimata linkiksi joka toimii. Tässä esimerkit pienestä nopeasta testistä (reitti Helsingistä Turkuun):

  • 020202.fi
    Linkki on 209 merkkiä pitkä (pisin kaikista kolmesta) ja sisältää kahdeksan muuttujaa, mutta ei kuitenkaan lähtö- eikä loppupistettä.
  • Eniro reittipalvelu
    Tämä 181 merkkiä pitkä ja viisi muuttujaa sisältävä linkki ei tuota toivottua tulosta vaikka linkissä on jotain joka muistuttaa koordinaatteja.
    Korjaus: Markus opasti että Eniron reitin saa linkikisi kartan yläpuolelta löytyvästä ”Linkki reitille” -linkistä. Hyvä niin, mutta linkin sijainti sivulla on mielestäni heikosti valittu: miksi se ei ole samassa laatikossa jossa on reitin huoltoasemat, koordinaatit ja muuta nimenomaan reittiin liittyviä tietoja?
  • Inoa kartat
    Tässä linkissä on ”vain” 148 merkkiä (testin lyhyin) ja seitsemän muuttujaa, sisältäen kaiken tarvittavan linkitystä varten.

Vaikka Inoan yhdistetty kartta- ja reittipalvelu ei ehkä ole maailmain kaunein ja toteutukseltaankin aika yksinkertainen, tuntuu se toimivan Pena peruslinkittäjälle kaikkein kätevimmin.

Arvatkaa mihin palveluun minä tarpeen tullen tulen ohjaamaan liikennettä, huolimatta siitä että sieltä puuttuukin kaikki fänsit vitkaimet ja kuulit featuret?

”Entäs Map24”, kysyi kollega.

Juu ei, jos paikalliset toimijat eivät häikäise, niin ovatpahan ainakin nopeampia ja mukavampia käyttää kuin ulkomaiset Java-helvetit.


Wake up hippies

Pekka • 10.7.2006, 23.24

Kolme päivää Ruissalossa on takanapäin. Sää helli ja nahka vaihtoi väriä, palamatta. Kaikenkaikkiaan ihan mukava tapahtuma joka ei kuitenkaan ollut täydellinen (onko täydellistä olemassakaan?).

Perjantaina junassa Turkuun puolen päivän aikaan oli paljon festarijengiä, ei mikään yllätys sinänsä. Meitä oli kolmen tehotiimi pienen pöydän ympärillä ja neljännellä paikalla istui seuraan lyöttäytynyt teinityttö, ekaa kertaa menossa Turkuun, joka kertoi Guns N’ Rosesin konsertin olleen hänen elämänsä kohokohdan. Oli itkenyt ja nauranut samaan aikaan. Meidän oli vaikea ymmärtää.

Heitettyämme tavarat majapaikkaan, Domus Aboensikseen, siirryimme, Koulun kautta, festarikuljetukseen. Hämmennys oli mahtava kun bussi jätti meidät Ruissalon sillan juureen josta oli, askelmittarin mukaan, noin kolmen kilometrin kävely pääkallopaikalle. Urheilu- ja musiikkifestivaali.

Ruisrock '06Eka päivä Ruisrockissa alkoi Niittylavalta Sonata Arctican tahdissa jonka jälkeen siirryimme rantaan päin. Kuulimme vahingossa hiukan Rammstein-tyyppistä Oomph!ia joka oli niin hyvä että siirryimme pikaisesti anniskelualueen läpi tribuuttiteltan läheisyyteen jossa meno oli selvästi mielenkiintoisempaa.

Saxonin setien rämistelyä nautiskeltiin rannalla kunnes oli aika hivuttautua Paviljonkilavalle päivän kohokohtaa kuuntelemaan. Eikä The Gathering pettänyt. Tosi upea keikka. Von Hertzenin veljekset olisivat kiinnostaneet, mutta olivat pahasti Gatheringin kanssa päällekkäin. Argh. Lordilla oli huonot saundit.

Perjantaina ei ollut hirveästi jengiä ja meno oli aika rauhallista. Yö oli lämmin. Turun torilla mittari näytti +20 kymmentä yli yksi yöllä.

Päivä kaksi alkoi juuri kun Suburban Tribe loppui. Puistolavan edessä nainen, hiukan jo nauttineena, selitti puhelimeen olinpaikkaansa: ”Tässä on lava, siinä lukee Ruisrock nolla kuus”. Pistepirkot eivät oikein innostaneet, mutta Apocalyptica on ihan mahtava livebändi.

Tribuuttiteltan Maija V & Maya P & Isoveli Ja Pitopalvelu kuulosti ihan Janis Joplinilta. Oikeesti.

Jengiä oli ihan simona, loppuunmyyty kun oli. Alue oli muuten aika iso, mutta harmittavasti siinä oli jokunen mielettömän ahdas pullonkaula vaikeuttamassa liikkumista niityn ja rannan välillä. CMX ei iskenyt ja Danko Jones tuntui ajanhaaskaukselta. Odotin Opethilta enemmän Damnation -levyn materiaalia. En saanut mitä odotin. Viking Line lipui ohi. Otin kuvan.

Minulle ennestään tuntematon Gogol Bordello sen sijaan oli überenerginen bailubändi. Levyä en ostaisi, mutta meno oli sen verran rajua että melkein teki mieli tanssahdella. Mutta enhän minä nyt semmoista.

Lauantain meno oli selvästi kännisempää, pölyisempää ja roskaisempaa, ihan kaikkialla oli pulloja, lautasia, ruokaa ja vaikka mitä roskaa. Roskikset ammottivat puolityhjinä ja ihmiset istuivat roskien keskellä. Perin epämiellyttävää. Epämiellyttäviä olivat myös ylitsevuotavat vessat jotka muodostivat ällöttäviä pissakakkajärviä tribuuttiteltan taakse. Hyi.

Rasmusta odotellessa naapuripeitolta koputettiin meikäläisen jalkaan tyhjällä limupullolla.

– Te ette voi odottaa Rasmusta, sanoi nuori tyttö.
– Ai pitääks meidän lähteä, kysyin.
– Ei, mutta te ette näytä Rasmusfaneilta.

Eikä näytettykään. Itse en ole bändiä nähnyt liveä aikaisemmin ja ajattelin tässä olevan oivan mahdollisuuden. Rasmus on hieno vientituote, saundit kohdallaan, biisit vetäviä ja tuulettimet heiluttavat hiuksia kuin Carolalla tai Steve Vaillla ikään. Mutta kuinka yksi kitaristi lavalla voi soittaa kahden kitaran äänet? Onko Rasmus Suomen Mili Vanilli, ihmetteli eräskin vääräleuka.

Neljä biisiä Rasmusta sai riittää ja oli aika siirtyä katsomaan New York Dollsien ukkeleita. Ihan toimivaa renkutusta, mutta eivät olleet ihan terävimmillään.

Ruokatarjonta oli mielestäni aika hyvä ja monipuolinen. Muutakin oli tarjolla kuin vain makkaraperunaa. Oli pastaa, intialaista ja kiinalaista, täytettyjä lettuja, kunnon kahvia ja Brasilialaisia munkkeja, mainitakseni jokusen esimerkin. Alkoholitarjonta sen sijaan oli perin monotoninen. Kaljana tylsähkö Koff ja muina juomina erinäisiä limun makuisia latteuksia. Jos nyt kerran juomaa myydän tölkeissä, niin miksi ei sitten oteta tarjontaan mukaan jotain hiukan mielenkiintoisempaakin tuotetta?

Flogging Molly oli ihan kiva irkkubändi, mutta ei se The Poguesia lyö. Meno oli kuin pubibändin olisi nostanut liian isolle lavalle. Hanoi aloitteli kun lähdimme talsimaan öistä metsätietä Ruissalon sillan toiselle puolelle josta yllättävän kallis kuljetus vei keskustaan (10 euroa kolmen päivän menopaluut, 3 euroa kertamaksu per siivu!). Ihmismäärään nähden bussit kulkivat yllättävän jouhevasti.

Hikinen hipiä on tehokas hiekkapölyn kerääjä. Onneksi suihku auttaa.

Kolmas päivä alkoi varjossa istuskellen, kuunnellen Lemonatorin onnistunutta esiintymistä. Teräsbetonista ehdittiin kuulemaan vain viimeiset kiekaukset. Harmi. Scandinavian Music Group ei iskenyt, ja The Cardigans tuntui hiukan väsyneeltä. Mutta Mirror of Madnessin pojat (Ankanpoikarockin voittajat 2005, ei löytynyt hyvää linkkiä) olivat todella hauska ylläri. Pikkukundeilla — joku sanoi että bändin keski-ikä on noin 10 vee — oli aidot rokkistaramaneerit. Ja osasivat kaiken lisäksi soittaa. Kymmenen minuutin setin jälkeen tietenkin heitettiin rumpukapulat ja pleku yleisölle. Ihan ihq, voisin sanoa, ja taisin siellä sanoakin.

Vesipisteille oli useasti pitkät jonot. Niihin joita ei oltu merkitty karttaan ehkä vähän lyhyemmät. Monikohan joi liian vähän? Ruissalon vesi maistui paremmalta kuin kraanavesi Turussa.

Morrissey ei oikein iskenyt, Amorphis hiukan, Egotrippi ehkä näistä kolmesta eniten. The Crash soitti mukaansatempaavan iloisen setin. Oli aika siirtyä Niittylavan eteen odottelemaan grande finaalia. Aurinko laski puurajan taa.

Tool astui lavalle ja tervehti yleisöä lakonisesti ”Wake up hippies!” ja aloitti suggestiivisen konsertin joka oli parhautta alusta loppuun asti. Mieletön imu, hienot saundit. Ei turhaa höpöttämistä. Musiikki oli pääosassa. Laulaja pysytteli valojen ulottumattomissa lavan takana. Yksinkertaista mutta upeata. Mitkäköhän idiootit keksivät ruveta heittelemään vessapaperirullia konsertin aikana?

Sitten se loppui. Tervetuloa ensi vuonna uudestaan. Oli aika liittyä sopulijoukkoon ja talsia kohti kuljetusvälineitä. Toolin kundit suhahtivat keikkabussillaan ohitse ja katselivat ihmislaumaa. Osoittelivat sormilla.

Päivitys: Nyt myös jokunen kuva nähtävillä.


Sillä sipuli

Pekka • 20.6.2006, 23.07

Viimeksi kun istuin ravintola Sipulin terassilla muistan bonganneeni ohikävelijöiden seasta kollegan uudesta työpaikastani. Oli kesä. Kuumakin taisi olla. Siitä on seitsemän vuotta aikaa.

Tänään en huomannut että kukaan kollegoistani olisi tepastellut terassin ohi, mutta iloisessa seurueessamme juttelimme uudesta työpaikastani. Mutta vain hetken aikaa. Puhe kääntyi nopeasti tulevan viikonlopun suunnitelmiin. Aurinko korvensi kasvojani. Olut maistui.

Kotimatkalla ratikassa pieni ryhmä ilmakuivattuja, reilusti yli keski-iän olevia leidejä keskusteli ministeri Saarelan päätöksestä nimetä Turku kulttuuripääkaupungiksi.

– Eikös Saarela itse olekin Turusta?
– Rovaniemessä on enemmän eksotiikkaa.
– Turku on vähän huonompi vanha kaupunki.


Pictures by pni

Pekka • 4.6.2006, 16.26

Here’s a small collection of links to some of my pictures.

snapshots.skrubu.net
Snapshots.skrubu.net – my photoblog
Inspired by my Snapshots 2007 -gallery, I decided to start my own photoblog.
The Flower Kings, Nosturi, 2009
The Flower Kings 2009
The Flower Kings played their first ever gig in Finland on January 24th 2009 at Nosturi in Helsinki. Here’s 106 pictures from that great gig :)
Stockholm 2008
Stockholm 2008
A short trip, five nights, by boat over to Stockholm in the end of July 2008. The weather was pretty good and the city nice, as usual.
Barcelona 2008
Barcelona 2008
A few observations from my first ever trip to Barcelona. Besides the obvious I shot some Food and by some odd reason the trip home.
the gathering ankkarock 2007
The Gathering’s last gig with Anneke van Giersbergen
One hundred and ninteen photos and one video from The Gathering’s last gig with Anneke van Giersbergen in Ankkarock 2007, Korso, Finland.
Davos -07
Davos
A total of eighty four photos and four videos from my trip to the beautiful Davos, Switzerland. Including cloudy alps and good food.
Ruisrock -06
Ruisrock -06
Some sixtyfour pictures, including The Gathering and Tool, from the three day rock festival just outside the city of Turku.
Valdisere
Val d’Isere
A small selection of snapshots of a skiing trip to Val d’Isere, France.
Prague
Prague & Kutná Hora
More than one hundred images from my trip to Prague, including the superbly interresting Sedlec Ossuary in Kutná Hora.
Andermatt
Pictures from and around Andermatt
A skiing trip to Switzerland. Pictures mostly from Andermatt but also a few shots from Disentis/Mustér.
Winter Worms
The Winter Worms Series
There’s three of them. And they’re big. Every winter they crawl up to the edge of the forest, not far from where I live, and lie there until the warm weather apparently wakes them up again. Read the story, see the pictures.
Snapshots 2007
Snapshots 2007
A miscellaneous collection of some 367 snapshots I’ve taken during the year 2007. Mostly from Helsinki, but also some from elswhere in Finland and also some from abroad.
Uppsala, Flower Kings
Uppsala, may 2004
A trip to Uppsala to see The Flower Kings perform live. There’s a few pictures of the city in the gallery and some of Flying Food Circus too.
Flickr
My pictures on Flickr
I needed a place to hold some of my snapshots, the ones that are mostly of Walls, windows and surfaces, Remnants and Signs, Notices & Objects but also a few smaller sets called Dark Dark Ground, Through and And Now For….
Portfolio
The personal portfolio of Pekka Nikrus
This is my old and somewhat outdated portfolio with seventeen galleries and my CV. Even though the images don’t age, the code does and thus the portfolio may display strange behaviour. Sorry ’bout that.