Äänestä RPZG

Mitenköhän eri tavalla ihmiset äänestäisivät, jos äänestysnumeron sijaan ehdokkailla olisikin neljästä kirjaimesta koostuva merkkijono? Kaikilla olisi aina yhtä monta merkkiä. Eivätkä nämä merkkijonot olisi järjestyksessä, kuten nyt, vaan ne arvottaisiin ihan satunnaisesti ja puoluerajoista riippumattomasti.


Tämän viikon jaksossa

Mietitäänpä hiukan.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla eräs ministeri tekstiviestittelee eroottisen tanssijan kanssa. Siitä, kun juttu lävähtää julkiseksi, kuluu noin kuukausi ja puolueen puheenjohtaja antaa lausunnon: Ministeri on viestittelyllään aiheuttanut hämmennystä ja hänen yleinen uskottavuus on romahtanut, ministeri ei voi jatkaa ministerinä. Ministeri eroaa.

Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla eräs toinen ministeri on vastuussa uudesta äänestysjärjestelmästä jossa ilmenee vakavia ongelmia ja noin 2 % kokeilukuntien äänistä jää rekisteröitymättä. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja ministerin yleinen uskottavuus romahtaa.

Tästä on nyt kulunut 2,5 viikkoa jonka aikana on todettu esimerkiksi, että äänestyslaitteen käytettävyysongelmat olivat tiedossa, mutta niihin ei oltu reagoitu. Miten käy? Kuinka pitkään ministeri ja koko oikeusministeriö voi vaieta asiasta (eli pohtia kuumeisesti miten syyttää jotain muuta kuin tyhmiä äänestäjiä, tyyliin ”järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen”)?

Jos vertaa äänestysongelmaa tekstiviestijupakkaan: Onko äänien kadottaminen vähäpätöisempi erhe kuin tekstiviestittely (jälkimmäisenhän ei todettu rikkovan mitään lakia)? Yksi johti ministerin eroon, johtaako toinen?

Oletko hämmentynyt? Tulet varmasti olemaan tämänkin jakson jälkeen… eiku, tai no… ”Saippuasarjoissa on jatkuva juoni: tarinalla ei ole loppua vaan juonenkäänteet johtavat yhä uusiin tapahtumiin” (Wikipedia: Saippuasarja).

Kuinkas sitten kävikään?

Ensin: Oikeusministeri Brax kiistää sähköisen äänestyksen uhat.

Sitten: Sähköinen äänestys sujunut ilman ongelmia.

Kuitenkin: Yli 200 sähköistä ääntä hukkaan.

Mitäs seuraavaksi?

TietoEnator ja Oikeusministeriö joutuvat nyt pohtimaan, millainen valistuskampanja OK-näppäimen käytöstä on järjestettävä, ennen kuin sähköistä äänestämistä seuraavan kerran voidaan kokeilla.

Kauppalehti: Kaksi sadasta ei tunnista OK-nappia

Häh? Mainoskamppis? Puu, perse ja etenemissuunta? Ei, ei, ei. Miten olisi palata piirrustuspöydän ääreen ja miettiä miten tekniikka tukee äänestäjää, eikä pohtia miten ihminen muokataan tekniikan ehdoin toimivaksi?

Päivitys: Koska oikeassa laidassa olevaa ilmoita-nappia on painettu alle sata kertaa, päätin tehdä siitä OK-napin.

…kuin pussillisessa uusia?

Joulukuussa 2007 Jyrki J. Kasvi kertoi blogissaan eduskunnan uuden äänestysjärjestelmän vaikeuksista: ”199 äänen laskeminen ei _voi_ olla näin vaikeaa.”

Helmikuussa 2008 hs.fi kertoi, että eduskunnan salijärjestelmä valmistuu syksyksi vuoden myöhässä ja Taloussanomat jutussaan Tietoenatorille lisälasku eduskunnasta, että pompasahti 4,5 miljoonaan euroon alkuperäisestä 3,2 miljoonasta.

Nyt sitten ollaan testaamassa sähköistä äänestystä vaaleissa jossa on hiukan yli 199 äänestäjää. Se tuntuu ihan ajatuksenakin hiukan jännittävältä, eikä vain siksi, että järjestelmän kustannusarvio on toistaiseksi alle eduskunnan systeemin, vaan myös siksi, että koko homma tuntuu hiukan epäilyttävältä.

Voi tietenkin olla, ettei mitään pahaa tule tapahtumaan. Sitä vaan on tässä vuosien mittaan tietotekniikasta huomannut, että kun jossain keksitään suojauksia ja salauksia joiden väitetään olevan mahdottomia murtaa, on joku sitten jo, jopa seuraavana päivänä, paljastanut maailmalle miten suojaus murretaan tai kierretään.

Entä kuinka usein (esim. viime aikoina: talouskriisi jne.) kun yhtenä päivänä viralliset tahot vakuuttelevat, että kaikki on kunnossa, saa seuraavana päivänä lehdestä lukea miten homma menikin ihan toisin ja kakka onkin jo housuissa.

Ja vaikka järjestelmä oikeasti olisikin luotettava, voi hyvinkin olla, että yleisesti ei niin uskota. Irlannissa käytettiin 50 miljoonaa euroa sähköiseen äänestyssysteemiin jota ei otettu käyttöön koska kansa ei kokenut sitä luotettavaksi.