skrubu

Vai että Facebook ei vakuuta suomalaista shoppailijaa?

Eniten nojataan keskustelupalstoihin ja hintavertailusivustoihin, kun taas Facebookista, tai MySpacesta ei juuri etsitä tukea ostopäätökselle. Sama pätee blogeihin.

Yllätys? No ei. Ajatelkaa asiaa näin. Jos on hakemassa tukea ostopäätökselleen niin kuinka usein sitä törmää Facebookkiin tai MySpaceen? Toisinaan? Aika harvoin? Ei todellakaan, vaan todella harvoin. Ne kun eivät vaan ole sellaisia palveluita joista löytyy sisältöä joka avittaa ostopäätöksen tekemistä. Ei sillä ole mitään väliä onko Facebook esiintynyt paljon mediassa tai ei.

Ei kai kukaan käy urheilutapahtumissa hakemassa tukea ostopäätökseensä, vaikka urheilu onkin ollut viimeaikoina paljon esillä mediassa? Entä minkä johtopäätöksen siitä voi vetää?

Ja mitä blogeihin tulee… no, siitä kirjoitinkin jo alkuvuodesta.

(Kauppalehden palvelusta löytyy muuten alkuperäinen lehdistötiedote.)

Osta lainausoikeus! Sitaatit alkaen 2,50 dollaria per sana. Mitä enemmän lainaat, sen halvempi sanahinta.

Lainaan tähän AP:ltä neljä sanaa, hyvin ajankohtaisesta uutisesta: ”Wednesday that gives authorities” – se kun ei siis aiheuta minulle mitään ylimääräisiä kuluja. En kuitenkaan näe syytä linkitä juttuun.

Ehkä hinnoittelu per kirjain olisi kuitenkin parempi? Silloin ”a” tai ”of” ei maksaisi yhtä paljon kuin esimerkiksi ”eavesdropping” tai ”communications”. Kyllähän monimutkaisten sanojen on oltava kalliimpia kuin yksikertaisten. Etenkin kun yksinkertaisia esiintyy useammin.

Olisikohan semmoinen 0,35 dollaria per kirjain hyvä? Sillä pääsisi viiden sanan sitaatissa (pikaisesti laskettuna keskimäärin n. 36 merkkiä) samoihin tuloihin kuin sanahinnoittelulla. Välilyönnit eivät varmaan maksa mitään, ja välimerkitkin tulevat kaupan päälle. Kirjaimistahan voisi sitten tietenkin saada paljousalennusta, jos vaikka äityisi lainamaan kokonaisia lauseita.

Entä jos lainaa uutisesta viisi sanaa josta neljä on kahden yrityksen nimet? Silloinhan maksaisi AP:lle siitä ilosta, että siellä joku on naputtanut juttuunsa Google Inc. ja TeliaSonera AB (oletan että sanat erotellaan välilyönnillä, jolloin esimerkiksi AB on sana [vaikka onkin lyhennys, mutta kirjainhinnoittelulla lyhennykset ovat halvempia]). Voisikohan AP:n hinnoittelussa ottaa huomioon sen, että jonkun muun omistamat nimet ja brändit eivät olisi maksullisia, jos ei nimen tai brändin omistaja siis erikseen hinnoittele niitä (jolloin maksut menisivät nimen tai brändin omistajalle, mutta AP voisi saada niistä provikan). Fortune 500 firmat voisivat laskuttaa nimestään enemmän kuin muut.

Toisaalta, ehkä sitaattivuokraus olisi kannattavampaa. Jos AP julkaisisi jutut kuvina, voisi lainauksen tehdä erillisellä widgetillä jonka lainaaja voisi upottaa verkkosivuilleen kuin YouTube-videon tai Googlen mainokset. Silloinhan AP ei saisi tuloja vain per kirjain, vaan myös ajasta. Sanotaan tuo 0,35 per kirjain ja jokaiselta alkavalta vuorokaudelta widgettimaksu 0,50 dollaria. Arkistotavarasta pitäisi saada alennusta, sillä ajankohtaiset uutiset ovat arvokkaampia.

Vaikeaksi menee. Ehkä on parempi vaan olla lainaamatta. Ja samalla tietenkin linkittämättä.

Päivitys: Oh! TechCrunch: The A.P. Has Violated My Copyright, And I Demand Justice..

Digitodayn blogikisan voittajat julki. Onneksi olkoon voittajille!

Kun miettii bloggaamista, jonka syvin olemus – mielestäni – kumpuaa kansan suurista ja syvistä riveistä sekä avoimen ja kontrolloimattoman internetin mahdollisuuksista, oli tavallaan mielenkiintoista katsoa videoita palkintojenjakotilaisuudesta Sanomatalosta, lukkojen takaa. Siitä huolimatta, sen enempää asiaa analysoimatta, olen ehkä hiukan yllättynyt siitä miten vähän Digitodayn blogikisasta ja/tai sen voittajista on blogeissa kirjoiteltu.

On tavallinen arkipäivä. Maapallo pyörii radallaan.

En ollut Mediapäivillä.

Yritin saada kuvaa tapahtumasta valtamedian verkkopalveluiden avulla. Palveluiden omilla hauilla – etsiessäni termein mediapäivät tai mediapäivillä – löytyi seuraavaa (en rekisteröitynyt mihinkään, etsin vapaata tietoa, enkä käynyt kaikissa palveluissa vaan vain niissä jotka tuli mieleen: ne joissa oletin olevan jotain).

HS.fi:stä löytyi lähinnä Vanhasta, Andrew Keeniä mutta myös pari muuta artikkelia. Taloussanomista ei mitään. ITviikolta ei mitään. Digitodaystä ei mitään.

Talentumin emosaitilta etsien ei löytynyt mitään, mutta Markkinointi&Mainonta tarjoaa Andrew Keeniä sekä paria artikkelia viime vuodelta. Tietoviikossa ei mitään. MikroPC:ssä ei mitään.

YLEltä ei löydy yhtään mitään Mediapäivistä. Eikä Kauppalehdestä vaikka Alma Media oli mukana sponssaamassa tapahtumaa.

Tämähän on kuin Hectorin biisistä (maanantai ei mittään, tiistai ei mittään…).

(Hakusanalla Keen löytyi joistain kyllä jotain sisältöä. Vaan kun Keen ymmärtääkseni ei ollut koko Mediapäivät en laske sitä mukaan.)

Googlella etsien löytyy Mediapäivien Vanhasta tabloidilehdiltä, MTV3:lta, Keskisuomalaiselta, Aamulehdeltä, Kalevalta ja aika monelta muulta. Andrew Keenistä, Mediapäivien tähdestä, löytyy jokunen juttu (myös niiltä valtamedian verkkopalveluilta joiden omat haut eivät tuottaneet tulosta).

Entä tuo ääretön lauma konekirjoittavia apinoita, jollaisiksi Markkinointi&Mainonnan mukaan Mediapäivien tähti Andrew Keen kutsui niitä ihmisiä jotka aktiivisesti käyttävät internettiä kommunikaatiokanavana? Mitä se tuotti Mediapäiviltä?

Monipuolista ja reaaliaikaista raportointia (jota oli mukava seurata, kiitos kaikille jotka olivat aktiivisia). Paljon muutakin kuin Vanhasta ja Keeniä.

Tässä tapauksessa sanoisin, että apinalauma voitti Keenin ihannoimat ammattilaiset 6-0.

Otsikko lainattu suoraan Haltian vaaliyön jutusta. Siihen on hyvä syy. Haltian jutussa on nimittäin linkki skannattun lehtijuttuun, ja minä ajattelin että jos ei halua tihrustella sitä, voi saman tekstin lukea digitodayn sivuilta. Silmäystävllisempää, eller hur.