Luuri 14 vuotta sitten

Kaivelin vanhoja valokuviani, kävin läpi digitaalisia kenkälaatikoitani. Hain tukea epävarmalle muistikuvalle. Löysin mitä etsin. Mutta kuten niin usein kenkälaatikoita kaivellessa löytyy aina jotain muutakin. Tällä kertaa löysin kuvan puhelimesta, siitä nokialaisesta, joka oli käytössäni 14 vuotta sitten: Nokia 6600.


Nokia 6600

Elektrisiteettiä, komissaario iPod

Huomasin tänään lähtiessäni ulos nauttimaan loistavasta talvipäivästä, että iPodin akussa ei hirveästi ollut virtaa jäljellä ja nappasin siksi reppuuni mukaan, joskus aikanaan hankkimani halvan, mutta ihan näppärän mikälie nobrand -iPodilaturin. Kun sitten tuli sopiva tauon paikka (eli soittimeni lakkasi soittamasta) tepastelin kahvilaan jossa tiesin olevan sähköä tarjolla.

(Tästä ei muuten ole hirveästi aikaa, kun valitsin kahvilani usein sen mukaan, että oliko siellä nettiä tarjolla vai ei, mutta nykyään [mobiilidata ja silleen] preferoin kahviloita jotka eivät nuukaile sähkön suhteen.)

Siinä sitten kaffetta hörpiskellessä iskin iPodilaturin seinään, kaapelin soittimeen ja… yllätyin. En ole tätä laturia käyttänyt kesällä hankkimani uuden iPodin kanssa, vasta kun nyt ja kuinkas kävi? Tietenkin näin: ”Charging is not supported with this accessory”. Ei voittoa, ingen vinst.

Mietin hetken hiljaa mielessäni kaikenlaista mitä en tässä viitsi toistaa, paitsi tämän: Onko tässä nyt joku Applen erityisplugijuttu jolla pakotetaan ostamaan lisää laitteita vai tunnistaako iPodi laturin esimerkiksi väärän muotoista sähköä syöttäväksi, sellaiseksi joka saattaisi rikkoa delikaatin elektroniikan soittimen sisuksista?

Oli miten oli, flaneeraukseni kauniissa talvisäässä ohjautui kahvin jälkeen, ympäristön ääniä kuunnellen, kohti monen muunkin suosimaa sunnuntaikohdetta, eli Verkkokauppa.comia. Ja miksipä ei? Ei minulla mitään muutakaan tiettyä määränpäätä ollut. Samalla voisin katsoa, millaisissa hinnoissa ovat autolaturit kännykälleni.

Kaupassa sitten kaapeleita ja latureita katsellessani pääni yläpuolelle, aivan kuten sarjakuvissa, syttyi valo, tosin hitaasti kuin energiasäästölamppu. Ajatusprosessiani voisi kuvailla näin: USB. USB? WTF, DERP: USB! OMG, USB, LOL!

Suomennettuna tuo tarkoittaa kutakuinkin sitä, että kännykkäni lataus hoituu USB:n kautta ja puhelimen mukana tuli pistorasiaan laitetettava USB-adapteri. Myös iPodin voi ladata USB:n kautta (tietenkin). Voisiko siis soittimen mukana tulleen USB-johdon iskeä puhelimen USB-adapteriin? Käy ilmi, kun pääsin kotiin kokeilemaan teoriaani, että voi. Kätevää (ja rahaa säästävää :) – en siis tarvitsekaan erillistä laturia iPodille. Näin helpottui myös joskus hankittavan autolaturin valinta: siinä pitää olla paikka USB-liittimelle (tai kahdelle).

Kuinkas en en ole tätä aikasemmin tajunnut? No siksi, että olen tottunut siihen, että joka laitteella on oma laturinsa. Kännykkä, kamera, partatrimmeri, mitäniitänyton… Ja kun sellaiseen tottuu niin sitten ei huomaa muutosta vaikka se pukeutuisi pari numeroa liian pieniin neonvihreisiin tangoihin ja tanssisi macareenaa nenän edessä. Jokohan Nokia muuten on, kuten Berliinin Web 2.0 Expossa vuonna 2007 niin lupailivat, siirtynyt kännyköissään USB-lataukseen?

Kiitos Nokia 1994-2010

Nyt on aika vaihtaa puhelinta, ajattelin. Vaihtuuhan tässä vuosikin. Ja johan tässä on asiaa mietitty.

Päätin jättää Nokialaiset, sillä johan tässä on Nokioita kulutettu ensimmäisestä 2110-mallista (hyvä vehje) ensimmäisen sukupolven N95:n (mukava puhelin, tykkäsin kyllä, mutta aika ajoi ohi).

Tottakai iPhone olisi kiinnostanut. Ei vaan siksi, että olen ollut mäkkikäyttäjä vuodesta 1991 lähtien, vaan myös siksi, että Apple osaa tehdä miellyttäviä digihärpättimiä. En sellaista kuitenkaan hankkinut. Suurin syy lienee Elisa.

Elisaa ei tunnu kiinnostavan iPhonen myynti. Jos myynti kiinnostaisi, olisi se tehokasta ja toimivaa. Nyt Elisa tekee vaikeaksi, jopa nöyryyttäväksi työksi ihmiselle erota rahoistaan. Sellainen haisee. Niin fanipoika en ole, että jaksaisin Elisan pelleilyä.

Niinpä sitten pähkäilyn, pälyilyn ja laitehiplailun jälkeen päädyin hankkimaan pornopuhelimen.

We do believe we have a moral responsibility to keep porn off the iPhone … Folks who want porn can buy an Android phone

Steve Jobs

HTC puhelin

Nytpä sitten pitää opetella uuden laitteen uudet kujeet.

Mukavaa tulevaa vuotta itse kullekin!

Pientä värinää

Yksi mukavimpia pieniä yksityiskohtia kännykässäni – vanha N95 – on se miten puhelin värähtää kun sen käynnistää. Se on jotenkin sympaattinen pieni palaute puhelimelta. Bzz, käynnistyn. Henkilökohtainen palaute, se on vain minulle eikä sitä ei muut huomaa.

Värinää käytetään oikeastaan aikan vähän hyväksi. Tottahan kännykkä värisee jonkun soittaessa minulle ja voi olla että puhelin värisee herätyskellon soidessa (täytyy tunnustaa etten ole pannut asiaa merkille), mutta siinäpä sitten se.

Olen tässä miettinyt, että pieni värähdys olisi paikallaan monessakin kohdassa, tietenkin valinnaisena, jotta ne joita asia harmittaa voisivat kytkeä värinän pois. Ne monet kohdat ovat niitä joissa puhelin odottaa minulta vastausta johonkin tiedusteluun ennen kuin se tekee mitään muuta, eli kun ruudulle ilmestyy dialogi johon on vastattava. Bzz, katso tänne.

Esimerkki. Istun bussissa ja luen uutisia verkosta kännykällä. Kun uutiset ovat luetut siirryn katsomaan onko minulle tullut meiliä. Koska nettiyhteys kännykässä on hidas, käännän, Gmailin latautumista odotellessani, huomioni esimerkiksi siihen mitä bussin ikkunan ulkopuolella tapahtuu. Jään pällistelemään maailmaa hetkeksi. Kun sitten siirrän huomioni puhelimeen odotan näkeväni inboxini sisällön mutta ruudulla odottaakin dialogi joka utelee haluanko oikeasti siirtyä salattuun yhteyteen. Jos puhelin olisi värähtänyt olisin tajunnut, että sillä on asiaa. Bzz, tee valinta. Oppisin ehkä jopa hyväksymään dialogin katsomatta ruutua.

Pieni värähdys on muutenkin mukavampi kuin äänipalaute.

Esimerkki. Naputtelen tekstiviestiä. Ennakoiva tekstinsyöttö ei tunnista sanaa jonka haluan kirjoittaa ja puhelin antaa palautteen äänenä, ehkä useampana jos naputtelen nopeasti. Vierestä kuuluu komenttia siitä, että vain amatööreillä on näppäinten äänet päällä. Niinpä. Jos äänen sijaan puhelin värähtäisi saisin ilmoituksen häiritsemättä muita. Bzz, virhe.

Aikavyöhyketerapian tarpeessa

Tämän piti olla lyhyt kirjoitus siitä, miten Nokia N95:n kalenteri ei ole käyttäjäystävällinen. Mutta kun tutustuin asiaan hiukan tarkemmin, tulikin jutusta hiukan laajempi kokonaisuus.

Annan esimerkin siitä mikä mielestäni tökkii.

Minulla oli tämän kesän euroreissun perustiedot kännykässä. Oli progefestarin ja lentojen aikataulut, hotellien check out -ajat ja osoitetiedot sekä hiukan muutakin. Näppäränä jätkänä olin ajatellut, että olisi aivan loistavaa kun tällainen tieto löytyisi nimenomaan siitä yhdestä aina mukana olevasta laitteesta.

Vaan kun sitten Brysseliin saapuessani, tapani mukaan vaihdoin kännykän toiseen aikavyöhykkeeseen, muuttuivat kaikki kalenterin kellonajat. Hotellien check out -ajat olivat aikaistettuja, progefestarin aikataulu ei pitänyt paikkaansa ja lento takaisin lähti kännykän mukaan tuntia aikaisemmin. Älypuhelin my ass, ajattelin. Sinänsä tietenkin hyvä, että etuajassa eikä tunnin tai kaksi myöhässä.

(Välihuomio: En käytä automaattista ajan [=aikavyöhykkeen] asetusta kännykässä. Miksi? Varmaan siksi, ettei se ole perusasetuksissa päällä ja siksi, että viimeksi kun sitä kokeilin kännykän kellonaika muuttui monta kertaa päivässä jo pelkästään Helsingin sisäisessä matkustamisessa eikä kello kertaakaan näyttänyt korrektia kotimaan aikaa.)

Ja kyllä, teille jotka jo olitte kirjoittamassa kommenttia, tiedän: Olisin tietenkin voinut muuttaa kännykässä vain kellonaikaa ja pitää aikavyöhykkeen samana (näin pitää kalenterissa olevat ajat muuttumattomina). Mutta se ei mielestäni ole oikein ja en minä aina muista (tai jaksa muistaa/välittää) montako tuntia ollaan kotimaasta edellä tai jäljessä siellä missä ollaan. Minä tiedän missä olen, tekniikka hoitakoon loput.

Olen törmännyt tähän tapahtuma-aikojen muuttumiseen aikaisemminkin, mutta se on yhtä yllättävää joka kerta. Onneksi kännykkä ei taaskaan ollut ainoa tiedonlähde, olisi muuten voinut tulla hiukan hoppu toisinaan.

Nythän siis ongelmana ei oikeastaan ole se, että kellonajat muuttuvat, vaan se, että kalenteri ei anna mahdollisuutta vaikuttaa asiaan tai edes ilmoita muuttuneista ajoista vaan mennä porskuttaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Sellainen hämää pientä ihmistä näytön tällä puolella.

Miettiessäni mitä asialle voi tehdä, tulin tarkistaneeksi niin Applen kalenterin, iCalin, kuin myös Googlen kalenterin aikavyöhyketuen. Olinhan alun perin luonut kesäreissun kalenterin Googleen, jotta saimme koko ryhmälle yhtenäisen aikataulun (ei kuitenkaan minuuttisellaisen) sekä mahdollisuuden lisätä ja muokata tietoja. Sieltä sitten imutin kaiken iCaliin josta synkkasin tiedot kännykkään.

Googlen kalenterissa on jonkinlainen aikavyöhyketuki, mutta en oikein tajua sen toimintaa. Koko applikaatiolle voi kertoa millä aikavyöhykkeellä on. Sitten jokaiselle kalenterille voi ilmoittaa oman aika vyöhykkeensä, mutta yksittäisille kalenteritapahtumille ei voi määritellä aikavyöhykettä (eli jos samana päivän siirtyy aikavyöhykkeeltä toiselle, on molemmille aikavyöhykkeelle luotava omat kalenterinsa). Tai ainakin näin sen mielestäni ymmärsin. Mutta en saanut hommaa oikein toimimaan järkevästi. Tapahtuma Belgian aikavyöhykkeelle asetetussa kalenterissa klo 10 näkyi Suomen aikavyöhykkeelle asetetussa applikaatiossa klo 10, eli väärin.

Samainen klo 10 Belgiassa, kun toin Belgian aikavyöhykkeelle määritellyn Google-kalenterin iCaliin (jossa oli aikavyöhyketuki napsautettu päälle ja asetettu meidän vyöhykkeelle), näkyi kalenterissa klo 10. Ja kun iCalin aikavyöhykkeen muutti Belgiaan, muuttui tapahtuman aika, kuin se olisi ollut kotimaan aikaan luotu. Homma ei siis toiminut oikein.

Ainoa tapa jolla sain homman toimimaan Googlen kalenterissa oli muuttaa koko applikaation aikavyöhyke ennen tapahtuman lisäämistä. Ei erityisen kätevää sellainen (en usko että jaksaisin sitä tehdä oikeasti), mutta silloin tapahtumien ajat näyttäisivät siirtyvän iCaliinkiin oikein, jopa aikavyöhykeriippuvaisesti: Ajat olivat oikein vaikka Google ja iCal olivat asetettuina eri aikavyöhykkeille.

Aikavyöhyketoteutus iCalissa on ehkä hiukan näppärämpi kuin Googlen kalenterissa. Tapahtumalle voi merkitä oman aikavyöhykkeensä. Se ei ehkä ole kaikkein käytettävin toteutus (siinä on hätäisen päälleliimauksen makua – ’ai pitikö tämmöinenkin vielä saada tähän?’), mutta se tuntuisi toimivan. Ainakin jollain tasolla.

Kännykkään synkatessa ei aikavyöhyketieto näytä siirtyvän mukana, vain kellonaika, kuitenkin vaikka puhelin ja iCal on asetettu eri aikavyöhykkeille synkatessa, eivät kellonajat mene sekaisin. Joten jossain tuolla synkkausten syövereissä liikkuu tieto aikavyöhykkeestä vaikka kännykässä ei sitä tietoa näytetäkään.

Kiva lisä omasta mielestäni iCalissa on kelluva aika (eng. floating) joka määrittelee ajan vyöhykeriippumattomaksi, sellaiseksi joka ei muutu vaikka vaihtaa applikaation aikavyöhykettä. Kännykkäänhän tuommoinen ei tietenkään siirry, joten ilo on vähäinen.

(Itselläni on Nokian N95, enkä ole kokeillut miten iPhone osaa asiat, mutta Ars Technican mukaan Applen puhelimista pitää kytkeä aikavyöhyketuki pois päältä jotta aikavyöhykeriipuvaiset ajat näkyvät oikein. Hassua.)

Aika monimutkaista kaikenkaikkiaan. Eikö tuota voisi jotenkin tehdä helpommaksi? Varmaan, jos sitä hiukan ajattelisi.

Itse näkisin, että kalenteriohjelmissa pitäisi käyttäjällä olla paremmat mahdollisuudet valita mitä kalenteritapahtumien ajoille käy aikavyöhykkeen muuttuessa ja että applikaation pitäisi ilmoittaa asiasta selkeästi. Myös tapahtumien aikojen muuttaminen pitäisi tehdä helpommaksi niin, että voisi kätevästi siirtää yhden aikavyöhykkeen ajat toiselle kellonaikoja muuttamatta (eli korjata tyhmyytensä jälkikäteen ja ehkä oppia seuraavaa kertaa varten).

Olisi hyvä jos kelluvan ajan voisi valita perusasetukseksi (ja että se toimisi applikaatiosta riippumatta). Ei ehkä elegantein ratkaisu, mutta auttaisi monessa tapauksessa. Yleensähän kellonajat ilmoitetaan paikalliseen aikaan, sillonhan voisi naputella sellaisen kelluvana aikana kalenteriin ja riippumatta maasta, aika olisi aina sama. Tietenkin jos olisi jollain toisella aikavyöhykkeellä, lento lähtisi eri aikaan, mutta sillonhan itsekin olisi väärässä paikassa ja homma kusahtaisi kuitenkin.

Googlen luulisi kaikkine lokaatio- ja karttapalveluineen voivan ymmärtää tapahtumaan liitetyn paikkatiedon (maa, kaupunki tai osoite) ja tarjota mahdollisuutta sen mukaan valita tapahtumalle aikavyöhykettä. Ja miksei tuo olisi yhtä mahdollista myös Applen ohjelmassa?

Mutta ehkä kaikkien tärkeintä (ja samalla myös vaikein asia toteuttaa) olisi tiedon näyttäminen niin, että tapahtuman ajasta kävisi jollain tavalla ilmi, se on asetettu eri aikavyöhykkeelle kuin missä ohjelma on. Pelkkä kellonaika, kuten tilanne on nyt, ei mielestäni riitä.