Lasten passi
Hitaasti mutta verkkaisesti edistyvä kaikenlaista roinaa sisältävien laatikoiden läpikäynti jatkui tänään ponnettomasti. Tai no, sain minä pari laatikkoa käytyä läpi. Ehkä saan projektin valmiiksi ennen loman loppua.
Toisesta läpikäydystä laatikosta löytyi Shellin lasten passi vuodelta 1970. Muistan nähneeni kyseisen passin aikaisemminkin tavaroiden seassa, mutta siitä on varmaan lähemmäs kymmenen vuotta aikaa.
Jäin selailemaan tuoa pirteän keltaista, mutta hiukan kulunutta vihkosta täynnä leimoja. Jos sen olisi palauttanut johonkin Shellin osoitteeseen vuoden 1970 loppuun mennessä, olisi ollut mukana arvonnassa: 10 paria luistimia pojille ja 10 tytöille. Selvästikään passiani ei koskaan palautettu. En tiedä miksi. Eikä minulla siitä oikeastaan ole mitään muutakaan muistikuvaa. Olin tuolloin 93 cm (passin tietojen mukaan) – liian lyhyt muistaakseni mitään.
Mutta leimoja siihen on näköjään tullut kerättyä. Niin kotikylästä kuin muualtakin. Taidettiin olla kesällä matkalla jossain päin Suomea. Autolla, kuten perheellämme tapana oli. Olikohan meillä silloin se punainen Fiat 600 menopelinä?
Kaikkea sitä säästääkin.
Hyvä niin.

Nyckelord: historia, lapset, markkinointi, muisto, passi, shell







