Ihmiskoe (ankka)

Olen suorittanut ihmiskokeen tässä myöhäiskevään/alkukesän aikana. Viritin selaimiini, niin läppäriin ja kännykkään, hakukoneeksi DuckDuckGo:n (DDG). Päätin kokeilla miten tuommoisella hakupalvelulla, joka ei seuraa/jäljitä/varjosta (eng. track) käyttäjää pärjää.

Nyt, parin kuukauden käytön jälkeen voin sanoa seuraavaa. Noin yleisesti ottaen DDG toimii ihan mukavasti. Sillä pääsi kiinni kaikenlaiseen sisältöön ja sen kuvahaun kautta pääsee käsiksi isoihin kuviin, jotka Google siivosi näkyvistä helmikuussa, jos semmoinen kiinnostaa. Mutta… etenkin jos oikeasti on tiedon tarpeessa, semmoisen johon ei helposti pääse kiinni, jos hakee jotain erikoisempaa, niin ei tuo valitettavasti Googlea päihitä.

Niinpä palautin itselleni Googlen hakukoneeksi.

Puhelinääniä

Jännästi tuli mieleen semmoinen menneiden aikojen kiusa. Muistatteko sitä kun kännykät olivat jotenkin uusi asia? Silloin istuivat ihmiset julkisilla paikoilla soitellen läpi puhelimiensa kaikki soittoäänet, vertaillen omiaan toistensa vastaaviin ja miettien mikä noin tusinasta melkein erilaisesta piipityksestä sopisi parhaiten siihen millaisena itsensä kuvittelee. Siinäpä ambienssi jota en kaipaa.

Mutta tulipa tuo mieleen siksi, että viereisessä pöydässä istui kaksi pukumiestä ja yksi pukunainen virittämässä puhelintensa herätystoimintoa, siinä samalla käyden läpi erilaisia ääniä. Onneksi kyseessä oli mukavan rauhalliseseti herättäviä ääniä kuten linnunlaulua metsässä tuulen suhistessa puiden latvoissa.

Miksei minun puhelimessani ole tuollaisia herätysääniä? Haluaa.

Valokuvakortit

Autopelikortit. Kuka muistaa? Tai no, niitähän näyttää olevan vieläkin myynnissä. En tiedä pelataanko niillä enää samalla tavalla kuin silloin joskus Kekkosen aikaan, kun talvet olivat kylmiä ja kouluihin hiihdettiin kesät talvet, jolloin, muistaakseni, korttien tietoja verrattiin toisiinsa ja se jolla oli valitussa kohdassa (esim. hevosvoimat) paremmat speksit voitti.

Katsellessani tässä päivänä eräänä Reutersin kuvablogin Best of the year -kuvia tulin ajatelleksi sitä miten kuvan alla olevat tekniset tiedot saivat minut ajattelemaan autopelikortteja.

Teknisiä speksejä on helppo vertailla, siksi niitä vertaillaankin. Suurempi valovoima on suurempi valovoima, isompi kenno on isompi kenno ja pidempi putki on… no, pidempi.

Kuvan sisältöä, tulkintaa ja/tai fiilistä on vaikeampi, ehkä jopa mahdotonta, verrata. Mun kuva ei ehkä sun silmissä ole yhtä dramaattinen kuin millaisena minä sen koen, voiko monokromaattista verrata värilliseen tai höpsöjä kissakuvia viime talven lomakuviin Teneriffalta? Sellainen vaatii mielipiteitä ja ajattelemista – on monimutkaista eikä sanotusti tarjoa selkeätä vastausta (tai paremmuutta).

Sitä verrataan mikä on konkreettista (tai ainakin vaikuttaa siltä). Eikä vain valokuvauksessa. Puhelimissakin. Onko sillä nyt sitten suurtakaan väliä millä näytöllä se Angry Birds pyörii, mutta ainakin voi vetäistä autopelikorttianalogian pöytään tarpeen vaatiessa: Ai sulla on vain OLED, mulla onkin Super AMOLED.

Samaan erittäin tärkeään tekniseen puoleenhan on myös kosmetiikkamarkkinointi kiinnittää huomiota. Ripsivärit vibraattorein, erikoisin ripsiseerumein (kyllä: ripsiseerumi) ja lupauksin tuuheammista jopa 60 % pidemmistä ripsistä. On sitten millä spräädätä kavereille.

Toisaalta, ehkä Reutersilla on kuvan tekniset tiedot esillä jonkinlaisena todisteena siitä, että kyseessä on käsittelemätön kuva, eli uskottava ja totuudenmukainen – aito oikea. Mutta minulle siitä tulee kuitenkin autopelikortit mieleen.

valokuvakortit - valokuvat kuin autopelikortit

Yksi, kaksi, kolme, viisi…

Inpsiroituneena Kulutusjuhlan jutusta tein huvin vuoksi pienen taulukon suurimman arvon Lounasseteleistä viimeiseltä viideltä vuodelta sekä niiden muutokset verattuna edellisvuoteen euroissa ja prosentteina.

Vuosi Arvo Muutos edellisvuoteen
2005 8,00 € +0,10 € (1,26 %)
2006 8,20 € +0,20 € (2,50 %)
2007 8,40 € +0,20 € (2,43 %)
2008 8,70 € +0,30 € (3,57 %)
2009 9,20 € +0,50 € (5,74 %)

… mitenköhän ensi vuonna?

Arvaan 9,80 tai 9.90.