Pystyvideovaroitus

Jos olet sellainen henkilö, ettet kestä pystyvideoita, kannattaa sinun pysyä kaukana Taidehallista 26.5.–5.8.2018 välisenä aikana, eli kun siellä on IC-98: 2016–2018 -näyttely. Siellä on meinaan monta metriä korkeita pystyvideoita pari kappaletta. Jos taas et pode irrationaalista kuvaorientaatiofobiaa, mene Taidehalliin katsomaan todella hienoja teoksia.

Maanantaipoppia 85

Kun multi-instrumentalisti Ian Anderson kyllästyi siihen ettei osaa soittaa kitaraa yhtä hyvin kuin Eric Clapton, vaihtoi mies pääsoittimekseen huilun vain pari kuukautta ennen Jethro Tullin enimmäisen levyn, This Was (1968), äänittämistä. Huilusta tuli sitten tärkeä osa Jethro Tullin identiteettiä.

Kymmenen vuotta myöhmmin bändi julkaisi yhdennentoista levynsä, Heavy Horses, jolta löytyy kahdeksaskymmenesviides maanantaipoppi.

Maanantaipoppina Jethro Tull: Moths (1978).


Katso lisää maanantaipoppia

Maanantaipoppia 81

William S. Burroughsin kirjassa Naked Lunch (1959) mainitun dildon mukaan nimetty Steely Dan on bändi josta olen kuullut sanottavan, etteivät koskaan ole tehneet huonoa levyä. En osaa sanoa onko näin, mutta Fagen ja Becker ovat ymmärtääkseni perfektionisteja, joten kai se jollain tasolla vaikuttaa tuotostensa taasoon.

Ensimäisen levynsä, Can’t Buy a Thrill, Steely Dan sai julki 1972 ja sen kuudes biisi on tänään maanantaipoppina: Reelin’ In the Years.


Katso lisää maanantaipoppia

Maanantaipoppia 80

Tämä kappale julkaistiin sinkkuna kotimaassaan päivää vaille 33 vuotta sitten. Bändi tuskin tarvitsee esittelyä.

Päivän maanantaipopiksi biisi valikoitui siksi, että kesä ei vielä täysin ole ohi (ei saa olla!) ja siksi, että tämä soi usein monomankassani 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa kasetilta kun olin kappaleen radiosta joskus äänittänyt. Samalla kasetilla joko juuri ennen päivän poppibiisiä tai heti sen jälkeen oli aikaisempi maanantaipoppi.

Maanantaipoppina ABBA: Summer Night City (1978)


Katso lisää maanantaipoppia

Maanantaipoppia 70

Vuonna 1978 yksi Kanadan lahjoista musiikkimaailmalle, Neil Young, kierteli keikkapaikkoja Rust Never Sleeps -kiertueen merkeissä. Mies oli kovassa vedossa, taskut täynnä loistavia biisejä (mielestäni 1970-luku oli Neil Youngin kulta-aikaa) ja kidutti kitaaraansa paikoittain ah niin ihanan raa’asti. Seuraavana vuonna ilmestyi kiertueella soitettua musiikkia niin dokumenttielokuvan muodossa kuin myös tietenkin levyllä.

Tänään täällä soi tästä nimenomaisesta paketista kappale jonka Young kirjoitti 1975 ja joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1977 levyllä American Stars ’n Bars, siksi, että kappale on kaunis ja siksi, että kitara.

Maanantaipoppina Neil Young: Like a Hurricane (live vuodelta 1978).


Katso lisää maanantaipoppia