Pari assosiaatiota

Tykkään analogioista. Tykkään myös erilaisista assosiaatioista, vaikka ne eivät aina ehkä ole järkeviä tai älykkäitä.

Nautin Pekka Pekkalan Borg-analogiasta kolumnissaan Yle – tahdomme sinun parastasi (hs.fi), vaikka en välttämättä muuten jaa Pekkalan näkökulmaa. Ja varmaan kyseisestä kolumnista johtuen, huomasin miten Borg-analogia paukkasi ajatuksiini kun myöhemmin katselin Rupert Murdochin haastattelua YouTubesta (via Matti Lintulahti), jossa noin 28 minuutin kohdalla Murdoch käyttää sanaa ”assimilated”.

Jännä miten yksi sana saa aikaiseksi assosiaation ja miten yksi assosiaatio muuttaa asioiden hahmottamista. Kuka nyt sitten on kenenkin Borg, riippuu kai ihan mistä näkökulmasta asioita katsotaan.

Toinen assosiaatio. Leipää mussuttava lintu sai suuren hadronitörmäyttimen hiljenemään (lue esim. Bird drops baguette, halts Collider). CERN on selvästikin rakentanut ja parhaillaan testaa ääretöntä epätodennäköisyysmoottoria.

Vaikka olisikin erittäin epätodennäköistä, että ääretön epätodennäköisyysmoottori toimisi heti ensimmäisellä kerralla (tai no…), on myös erittäin epätodennäköistä, että lintu kyykyttäisi tämän jättimäisen laitteen leivänpalasella. Täten voimme siis todeta, että CERNin ääretön epätodennäköisyysmoottori mitä todennäköisimmin toimii.

Bingissä on linkkejä joukkotiedotusvälineisiin

Mitenkäs nyt kun hakukonepuolelle rynnii Bing?

Meinaan kun Google tuntuu kotimaisille joukkotiedotusvälineille (ainakin osalle) olevan vastenmielinen tekijä verkossa, niin millaisena Microsoft nähdään? Bingin haun tuloksista näkyisi löytyvän niin Sanomien kuin myös Alma Median, YLEn, Talentumin ja muidenkin sisältöjä samalla tavalla kuin Googlesta. Ja ihan erikseen on vielä linkkejä Bingin uutishaun tuloksiin.

Pitäisikö Bingin toiminnan laillisuutta selvittää? Onko Microsoft aggressiivisena toimijana ja sisältöpalveluja tuottavana yrityksenä ehkä ilmoittanut asiasta ja kysynyt sisällön näyttämiseen lupaa?

Koneistettu mielipiteenvaihto

Eilen kaverin synttäreillä, ruokapöydässä pääaterian yhteydessä, tulivat vaalikoneet puheeksi. Itse kerroin kokeilleeni kolmea (HS, MTV3 ja Yle) ja että jokaisesta tuli hyvin erilaiset tulokset. Juttelun aikana syntyi monia kysymyksiä kuten: Kuinka paljon vaalikoneet vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen, entä onko sitä koskaan tutkittu? Onko olemassa ihmisiä jotka luottavat vaalikoneen tuloksiin? Vaikuttaako brändin viihteellisyys siihen miten jonkin tietyn vaalikoneen tulosta arvostetaan (esim. YLE vs. MTV3)?

Vastauksia ei syntynyt samaan tahtiin.

Tänään olen miettinyt lisää kysymyksiä. Tarjoaako yksikään vaalikone mitään tietoa puoluetasolla? Esimerkiksi ehdokkaiden määrä/moniko löytyy vaalikoneesta per puolue. Se vaikuttaa varmastikin tuloksiin. Tai vaikka onko jollain puolueella enemmän selityksiä vastauksiinsa kuin toisella? Se olisi kiva tietää. Puolueen sopivuus omiin vastauksiin? (Jep, tuo viimeinen on IRC-gallerian vaalikoneessa)

Entä korvamerkintä? Se, että kun kerran käy vastailemassa koneessa ja saa jonkun tuloksen, voisi merkitä itselleen suosikkeja joita sitten vois palata vertailemaan myöhemmin. Ja se olisi etenkin kiva jos, seuraavissa kun(nallis/ta)vaaleissa löytyisi myös edellisten vaalien vaalikonekysymykset ja vastaukset ehdokkailta, saisi hiukan perspektiiviä. Siihen kun sitten vielä saisi tiedon siitä mitä ovat sitten oikeasti saaneet aikaiseksi…

Tietenkin parasta olisi jos vaalikoneet eivät olisi kertapläjäyksiä juuri ennen vaaleja, vaan olisivatkin vuoden ympäri toimivia politiikkakoneita joissa voisi verrata omia näkemyksiään sillä hetkellä vallassa oleviin.

Meistä jokainen

Autoista, journalisteista, politiikasta ja rahasta
voi kirjoittaa internetissä kuka tahansa mitä tahansa.

Lattakiasta, molekyyliorbitaalista, kryptozoologiasta, ja investituurariidasta
voi kirjoittaa internetissä kuka tahansa mitä tahansa.

Musiikista, musiikista, musiikista ja musiikista
voi kirjoittaa internetissä kuka tahansa mitä tahansa.

Mistä tahansa
voi kirjoittaa internetissä kuka tahansa mitä tahansa.

Ja (melkein) kuka tahansa
voi lukea mitä tahansa on internetissä kirjoitettu.

(Täältä)

Mainosjournalisti

Koska edellinen kirjoitukseni vei vain 13 vuotta ajassa taaksepäin, siirryn nyt hiukan kauemmaksi.

Selailin vuoden 1969 Tiedonportaat-kirjasarjan osaa jossa käsiteltiin lehdistöoppia. Sieltä bongasin tiedonvälityksen teoriasta kohdan jossa journalistien ja mainostyöläisten rajaa ei periaatteessa ole. Joukkotiedottaja on joukkotiedottaja on joukkotiedottaja (lihavointi omani):

[tiedonvälityksen] teorian tehtävänä on koota hankittu tai vasta hankittu tieto aukottomaksi kokonaisuudeksi sekä paljastaa muuten havaitsematta jääviä yhteyksiä, ja auttaa laatimaan ennusteita erilaisten tehtävien toimenpiteiden tai monien kehityskulkujen yhteistuloksena syntyvien asetelmien vaikutuksista. Näin teoria palvelee joukkotiedottajien – journalistien, propagandistien, PR-miesten, puhujien – tarpeita.

Esimerkin tällaisesta teorian käytännön sovellutuksesta tarjoaa mainonta. Kun tutkimus oli paljastanut, etteivät ihmiset bensiiniä ostaessaan ostakaan tätä tai tuota polttoainetta, vaan voiman tuntoa, työnsä taitava mainosjournalisti sovitti havainnon iskulauseeksi: »Pane tiikeri tankkiin!» Tuloksena oli yksi kaikkien aikojen tehokkaimpia mainoskampanjoita. Vähemmän näyttävää, mutta taloudellisesti ja journalistisesti yhtä merkittävää joukkotiedotustutkimusta ja sen sovellutusta harjoitetaan nykyään kaikkialla. Eräissä aikakauslehdissä kirjoitukset muovataan tarkoin siihen kieliasuun joka on luettavuustutkimuksissa sanoman perille viemisen kannalta todettu parhaaksi.

Professori Raino Vehmas
Tiedonportaat, osa 7: Lehdistöoppi, Werner Söderström Osakeyhtiö 1969

Mainosjournalisti… ja, että yhtä merkittävää taloudellisesti ja journalistisesti kuin mainonta on kirjoitusten muokkaaminen ymmärrettäviksi. Jotenkin tuntuu siltä, että tänä päivänä ei yhtä helposti piirretä yhtäkuin-merkkiä eri massamediaa tuottavien ammattiryhmien välille.

Googlatessani Raino Vehmasta, löysin YLEn Elävästä arkistosta mielenkiintoisen ohjelman vuodelta 1974 – Viestinnän valta, vastuu ja valvonta – jossa Vehmas, Aamulehden päätoimittajan ominaisuudessa, on haastateltavana jokusen muun ohella.

Menneisyyttä on kiva kaivella.

Suomalaiset lomailee

Suomalaiset suosivat kaupunkilomia
Suomalaisten matkustusmaku muistuttaa norjalaisia, mutta eroaa ruotsalaisista, jotka valitsevat mieluiten aurinkoloman. […] Pohjoismainen nettimatkatoimisto Travellink tutki suomalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten matkailua.

YLE Uutiset, 08.07.2008, klo 13.11 (päivitetty 08.07.2008, klo 13.16)

Lomatutkimus: Suomalainen halajaa lämpöä ja aurinkoa
Huimat neljä viidesosaa vastanneista ilmoittaa unelmalomakseen rentouttavan aurinkoloman. […] Tämä ilmenee Finnmatkojen toteuttamasta lomatutkimuksesta.

Iltalehti, 8.7.2008 13:31

Että näin me.