Pimp my brain

Jotkut ilmaisut hiipivät tietoisuuteen salaa ja jäävät leijumaan ilmaan kuin mykät hiihtäjät. Niitä ei pääse pakoon, ne seuraavat ja yllättävät läsnäolollaan kun sitä kaikkein vähiten odottaa. Tuulettaminenkaan ei oikein auta. Pimp sitä ja pimp tätä. Sana tuntuu sopivan hyvin suomalaiseen suuhun. Tänään lounaalla piti hiukan yrittää tuulettaa kun sana pimp tuli vastaan eräässä firman sisäisessä tiedotteessa. Ei auttanut. Elämä on.

Jäin miettimään että eikös Pimp My Bride olisi hieno idea telkkariturhuudeksi? Mekaanikkokirurgit tuunaisivat tulevan vaimon timmiin kuntoon. Silotetaan pintaa, laitetaan vähän kromia koristeeksi, poistetaan vauhtiraidat ja asennetaan vielä vaikka televisio takapuoleen. Kiillotetaan ja palautetaan onnelliselle omistajalle. Ai mutta, semmoinenhan on jo: Extreme makeover.

Mutta pimpin voimaa ei pidä aliarvoida, sen opin jo kauan sitten, nuorena poikana, kun ansaitsin leipäni kotikylän kodinkoneliikkeessä myyjänä. Yksi jos toinenkin paikallinen äijä kävi ihmettelemässä uusinta teknologiaa; kiinnostus kuva kuvassa -toiminolla varustettua televisiota kohtaan oli iso. Etenkin yhden mallin kaukosäätimestä tuli kylällä pienoinen nähtävyys. Siinä kun oli ihan vastustamattoman tuntuinen pimppinappi, eli PinP (picture in picture) -nappi. Oli siinä sitten varmaan emännät onnensa huipulla kun joka setä roudasi, suu messingillä ja silmät kiiltäen, uuden pimppinapilla varustetun television tuvan nurkkaan ihmeteltäväksi.