När jag var liten och mycket ung, ja minderårig, lekte jag ofta med föräldrarnas skrivmaskin. Jag knackade slumpmässiga bokstäver på pappret och så lästes de upp. aaaAAaaaaaavbriJWEDsbn bkSsowGHeab fgnklsrijjjjjjgzF. Det var roligt. Så började jag skolan.
I skolan skulle man skriva för hand. Riktiga ord. Där lärde vi oss hur bokstäverna ser ut. Stora, små, snirkliga och raka. Men varför såg g så underlig ut? Jag tyckte så om gemena g i skrivmaskinen. Den såg ut som en myra. Jag ville skriva mina små g-bokstäver lika som skrivmaskinen. Jag fick inte. Ett g ser inte ut sådär, sa lärarinnan.
Det gör den visst, säger jag trettio år senare.
Minä kirjoitin g-kirjaimen pitkään juuri noin kuin tuossa kuvassa on, mutta huomaan viime vuosina laiskistuneeni. Vaatiihan se kynältä yhtä ylimääräistä kiepautusta siihen “tavalliseen” verrattuna. Muuten käsialaani taisivat aikanaan vaikuttaa eniten brittiläiset kirjeenvaihtokamut, sillä saarivaltiossa kaunokirjoitustakin opetetaan eri tavalla kuin meillä – ja minusta se oli kauniimpaa.
Själv skrev jag oxå g som ovan, men numera har även jag följt Marjuts bana. Ibland blir det ett litet nostalgi-g ändå. Och *visst* är ju g’et med öglan betydligt snärtigare.
I detta sammanhang vill jag lyfta min virtuella hatt för Robin ‘era” Eriksson (som för närvarande inte svarar på adressen iki.fi/era) som för en sisådär femton år sen inspirerade mej till att skriva med begriplig handstil, och med röd tusch.
Olen tietoisesti vaihdellut käsialassani joidenkin kirjainten ulkonäköä vuosien mittaan. Tuo g on yksi, toisia ovat a (useaan otteeseen) ja N, ainakin. Enkä kirjoita niitä aina samalla tavalla. Ja sehän vasta ei olekaan nopeaa. Olen hidas käsin kirjoittaja. Ala-asteella sekoitin pitkään iSoJA ja piEniÄ hiukan sattumanvaraiseti. Siitä pääsin, melkein.
Ska jag skriva långa texter för hand, vilket sker sällan, är min skrivstil ganska oläsbar. Korta texter är mycket tydliga. Ja och så har jag nu i lite över tio års tid använt gemena siffror. Det är också fint.
Tästähän saisi aikaan meemin: kuinka kirjoitat g-kirjaimen.
Huomasin myös, että tyyliä vaihtavan evästeen expires-arvo on aika lähellä nykyhetkeä. Hur så? Voisiko sitä hieman siirtää myöhemmäksi, ettei tarvitsisi käydä ronkkimassa evästeiden asetuksia niin tiuhaan?
Evaluoin evästeen expireerauksen ehtiessäni. Parantelen plugin parametrit parin päivän päästä.
Nykyisin kirjoitan jonkinlaisia puoliksi yhteen sulautuneita tekstauskirjaimia, ja geelläni näyttäisi olevan aivan kevyesti vasemmalle taipuva häntä, harvoin koukku. Pikku-j:n samoin kuin y:n häntä taipuu pikemminkin oikealle.
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, nykykoulaiset kirjoittavat kauno-g:n samalla tavalla kuin anglosaksin q:nsa eli tikkusuorana. Muistan, kuinka itse päädyin samaan ratkaisuun: Ala-asteikäisenä nimittäin käsiini sattui serkkutytön hyllystä grafologiaa käsittelevän kirja, jossa sanottiin, että kirjainten pulleat alalenkit voivat viitata homoseksuaalisiin taipumuksiin. Niinpä neuroottinen pikku homofobi minussa päätti vastedes pitää huolta siitä, että käsiala pysyy streittinä ja miehekkään kulmikkaana: pikkugeen kuten muidenkin pikkukirjainten alalenkit kapenivat ensin piikeiksi, kunnes lopulta yhdentoista-kahdentoista ikäisenä jätin kaunokirjaimistani alapäät varmuuden vuoksi miltei kokonaan pois, ja g:tä tuskin enää erotti a:sta.
Ai homoseksuaalisisa tapiumuksia. Mutta mitä sanoo grafologiakirja siitä että jättää alapäät pois?
Hmm, enpä ole harrastanut grafologiaa sittemmin. Riittänen itse varoittavaksi esimerkiksi.
Pikku G on Jee!
Et kai nyt vaan tarkoita sitä keskustapuolueen rekrytoimaa ja heidän presidenttiehdokkaan tukijoukoissa olevaa muusikkonuorta?