Enpä ole usein omasta toimenkuvastani kirjoittanut. Sivusin asiaa lyhyellä merkinnällä – Mitä AD tekee – vuosi ja kolme kvartaalia sitten, mutta sekin oli lähinnä löydetyn toimenkuvan hämmästelyä.
Eilen päivänvalon näki artikkelini saavutettava.fi:ssä – Taiteilijat saavutettavuuden asialla – jossa sekoitan AD:n mukaan saavutettavuuden ja käytettävyyden soppaan, hämmennän kunnolla ja lisään mukaan hyppysellisen saarnaamista. Nautitaan kahvin kera tai vaikkapa lounastauolla.
Enpä muista, missä välissä tuon luin, mutta kiitos jutusta. AD:n homma on kuitenkin tyypillisesti niin mystifioitua ja salamyhkäistä, että pieni valotus on paikallaan.
Kavereiden kanssa duunissa assarista kehkeytynyt ongelma; täydellisyydentavoittelumme ei etene toteutukseen asti… Asiakkaiden päätöksentekoprosessin kanssa ei _tietenkään_ ole milloinkaan aprikoitavaa. Ihmissuhdetyö par excellence.
PA: Varsågod. Demystifiointi on todellakin paikallaan.
JP: Mutta mitä olisikaan työ ilman haasteita?
Haasteita ilman työtä? Kyllä sellaisestakin on kokemusta :/
Ja (lähes) kaikkialla muualla maailmassa netti-AD osaa hoitaa myös saitin koostamisen.
toni: Täytyypä tunnustaa etten oikein tunne (lähes) kaikkialla muualla maailmassa toimivien netti-AD:ten osaamistasoa, joten en tahtoisi tuohon mitään sanoa. Vai oliko tämä työnantajastani johtuva kommentti?
(korjasin tuon em -virheen)
Tämä on jotenkin kiusallista tuoda ilmi tässä yhteydessä, mutta tuossa merkinnässä on noiden kahden linkin välillä minusta jotain kummallista, kun hiiren osoittaminen siinä olevan tekstin päälle saa sen vihertämään. Koodissa näkyy ylimääräiset <a>-tagit. Tai sitten en vaan ymmärrä niiden taiteellista merkitystä. Sinähän tässä se AD olet!
Eipä ollenkaan kiusallista. Siinähän oli typo, ei taidetta. Virheitä tulee, ei voi mitään.
Edelliseen viitaten: Eikö netti-ad olekaan Jumala? Eikä edes yksi jumalista? Jumaliste.
Näin se taitaa olla.
Toi “yleisön valmiudet”, juupa juu… :)
Olen valmis… ja yleisö…
Arvoisa pni, haaste odottaa teitä Pinserissä aamulla klo 9.
Haaste aamunkoitteessa?