Olin nauttinut aamu(-päivä)kahvit ja istuin lukemassa blogeja ja päivitin kuvia näpsygalleriaani kun vierestä kuului pienenpieni ääni. Tink. Hento ääni jota tuskin olisin kuullut jos juuri sillä hetkellä ei olisi ollut tauko musiikissa.
Äänen lähde oli jo kohta kymmenen vuotta kahvituoppina käyttämäni lasinen tuoppi. Se vaan yllättäen halkesi. Ei kuitenkaan pirstoutunut palasiksi, mutta halkeama kiertää melkein koko tuopin, joten siihen ei ole enää oikein luottaminen.
Hassua miten tuommoiset vaan tapahtuu.
Tuopissa on kohokuviona liikemerkki jota en ole koskaan tunnistanut. Se näyttää venäläiseltä. Tunnistaako ehkä joku skrubun lukijoista minkä firman merkki on kyseessä?
En tunnista, mutta aika isosta mukista tuota kaffetta kittaat.
Minäkin join tuopeista kahvia, useita päivässä. Ravintoloissakin onnistui tarvittaessa tilaus “tuoppi kahvia” vaikka sitä vähän ihmeteltiinkin.. Päälle litrakaupalla teetä.
4.1.2003 alkaen en ole jounut tippaakaan kahvia, teetä tai kolajuomia. Kofeiini-absolutismi, pelottavaa!
Kyllä, olo on nyt paljon parempi (vaikka ensimmäiset kaksi viikkoa olivat hyvin epämukavia). Työpäivän läpi haukottelu kahvia kitaten on ohi. Kun olen hereillä olen kunnolla hereillä ja kun nukun niin sitten nukun hyvin. Epämääräinen väsynyt välimuoto-olotila on jäänyt pois.
YMMV.
Teelusikka mukaan tuoppiin niin ei pitäs halkea(?) Niin ainakin äitini aikoinaan kertoi kun sama tapahtui mulle.
Kotisivuni muuten on Project Honeypot quicklinkki. Hyvin toimii P.H.Pn systeemit, ja WP pluginikin taitaa löytyä. Suosittelen.
Lauri: suurin osa on kuitenkin lehmänmehua.
niki: tuo onkin vapaapäivieni ainoa kahviannos (yleensä). Töissä juon kyllä enemmänkin, mutta pienemmistä kupeista. En usko että osaisin olla ilman.
Tristan: mutta se halkesinkin vasta kun olin juonut tuopin tyhjäksi ja se oli seissyt jo jonkin aikaa pöydällä. Enkä koskaan kaada kahvia siihen ilman että pohjalla on kunnon loraus maitoa. No, nyt en kaada siihen kahvia enää koskaan.
Honeypot pitäisi kyllä virittää tännekin käyntiin.