Uusin Die Hard ylitti odotukseni. Se on niin äijää, niin äijää, ettei elokuvaa varmaan juuri mitenkään pysty parodioimaan. Se tekee itse itsestään mahdottoman – tyylillä. John McClane menee eikä meinaa, kuten tässä leffasarjassa pitääkin ja sekös vasta onkin viihdyttävää. Trailerissa näytettiin kaikki makeimmat kohtaukset, mutta kyllähän leffasta vielä jokunen yllärikin löytyi.
Sitä minä vaan, että niin ne monitorit leffoissa aina sirisee kun tekstiä niille ilmestyy. Mahtaa olla aika ärsyttävää pitkän päälle. Ja miksi ihmeessä pitää aina koodata joku ihme softalukko, eikä vaan esimerkiksi pätkiä palasiksi se todella erikoinen kustomoitu tietokonehärpätin, tuskin niillä roistoilla monia sellaisia varastossa on.
Vaan eipä pidä näistä elokuvista niitä virtahevon mentäviä reikiä juonista kaivella. Ne tavallaan kuuluvat asiaan. Eihän siitä mitään tulisi jos pysyttäisiin totuuden rajoissa. Sellaiset elokuvat ovat ihan eri juttu, niitä tehdään esimerkiksi Ranskassa.
Mutta mitä yhteistä on elokuvilla Transformers ja Die Hard 4.0? Muutakin kuin siis se, että ovat kesän amerikkalaisia suurbudjettihittileffahölmöilyjä? No tietenkin Nokian kännykkä. Tai oikeastaan kännykät.
Yhdessä elokuvassa kommunikaattorilla on yksi pääosista. Se on usein lähikuvassa ja sillä pystyy tekemään melkein mitä vaan. Roistoillakin oli Noksut, olisivatkohan olleet mallia N90 tai jotain, mutta niillä vain puhuttiin.
Toisessa leffassa puhelimet eivät ehkä ole yhtä johtavassa roolissa, mutta niistä puhutaan. Yksi hahmo väittää Nokiaa japanilaiseksi. Toinen korjaa että suomestahan se on. Ja sitten kamra keskittyy… niin, olisko sekin ollut N90? Zap!
rekka vs hävittäjä.