Digitodayn jutusta inspiroituneena päätin testata ACQUINEn ohjelmallisen estetiikan. Kaivoin epämääräisellä logiikalla kuvia verkosta, annoin softan arvostella ne ja tässä tulokset:
- Jorma Puranen: 0,5 tähteä (9,4 / 100 pistettä)
- Irving Penn: 0,5 tähteä (12,1 / 100)
- Loretta Lux: 1 tähti (17,1 / 100 pistettä)
- Ulla Jokisalo: 2 tähteä (40 / 100 pistettä)
- Dorothea Lange: 2,5 tähteä (52,5 / 100 pistettä)
- Tissit: 2,5 tähteä (53,8 / 100 pistettä)
- Lolcatz: 3 tähteä (56,4 / 100 pistettä)
- Sushi: 3 tähteä (59,5 / 100 pistettä)
- Pentti Sammallahti: 4 tähteä (75,9 / 100 pistettä)
- Pekka Nikrus: 4 tähteä (77,5 / 100 pistettä)
- Richard Avedon: 4 tähteä (80,9 / 100 pistettä)
- Martin Parr: 4 tähteä (82,3 / 100 pistettä)
Ja koska makuasiat ovat kiisteltävissä, sanon, että onpas muuten perin skeida ohjelma.
Päivitys 24.5.2009:
Photography, like writing, is fundamentally an act of communication, requiring the full context of a human’s knowledge to go beyond the shallowest parse.
—
The Online Photographer: Colorless Green Photographs
Hyvä ohjelmahan tuo on. Kuvaajien pitää vielä harjoitella.
Herra Purasen ei kannattaisi kuvata ikkunan läpi. Kuvaan tulee aika helposti vääristymiä, sitä paitsi automaattitarkennus toimii paremmin ulkona.
Herra Sammallahden pitäisi miettiä kuvatako sammakkoa vai kuuta, nyt molemmat jäävät aivan liian pieneksi. Sitä paitsi kuvan sommittelu on aivan poskellaan.
Rouva Langen pitäisi viettää enemmän aikaa kuvattaviensa kanssa. Lapsethan selvästi ujostelevat kuvaajaa.
Kaikista kuvista löytyisi lisääkin sanottavaa, mutta nyt minun pitää mennä kuvaamaan keväisiä koivunlehtiä sinistä taivasta vasten.
Enpäs tullutkaan ajatelleeksi, että kuvaajissa voi olle erhe, kuvittelin tyhmyyksissäni ohjelman vialliseksi. Meillä on opeteltevaa, mutta onneksi on mistä ottaa oppia.
Avedon, Nikrus, Parr… Noihan on kaikki kovia tyyppejä.. :-)