Users are shaping news by voting up popular-culture coverage and gossip on many sites. “Celebrities, sex and anything Jon Stewart-related” rise quickly to the top of the list at the news-aggregator Newser, according to Chief Executive Patrick Spain. “This is at odds with what people tell us about what they want in their news — serious, important stories,” Mr. Spain says.
—
The Wall Street Journal: Look at This Article. It’s One of Our Most Popular
Taasko tässä syyllistetään lukijoita? Että ne eivät ymmärrä mennä kunnon juttujen perään, että menevät julkkisjutuista ja seksiskandaaleista lukemaan?
Jotenkin kuvittelisi, että kun suositteluiden (sitähän top-listat pohjimmiltaan ovat) mekanismit tuntuvat olevan ymmärrettyjä, niin niitä osattaisiin käyttää hyväkseen. Eihän sitä aina tarvitse mennä helpoimman (luetuimmat, meilatuimmat, linkitetyimmät) teknisen ratkaisun mukaan vaikka se nyt sattuukin olemaan ehkä kustannustehokkain. Sillä ehkä saadaan käyntejä, mutta kyllähän se syö laadukkaamman sisällön osuutta/suosittuutta (ja varmaan myös motivaatiota tuottaa sitä).
Tässä painitaan mielestäni samojen asioiden parissa, kuin mistä Henry Ford aikanaan tokaisi “If I’d asked my customers what they wanted, they’d have said a faster horse”. Kyse on oikeastaan vaan siitä mitä lukijoille tarjotaan, ja miten. Suosittelu on verkon lööppi. Jos jengille tarjotaan skeidaa, jengi menee skeidan perään ja kun jengin liike on suosittelumekanismin perusta niin… no… sitä saa mitä tarjoaa. Turha siinä on lukijoita syyllistää.
Flickrissä, esimerkiksi, ei näytetä helpoimman mukaan “kiinnostavimpia” kuvia, vaan ovat kehitelleet oman Interestingness-kaavan joka ottaa huomioon ei vaan yhden muuttujan vaan useamman. Miksei joukkotiedotusvälineet käytä jotain vastaavaa joka tukisi ja painottaisi sitä hiukan älykkäämpää sisältöä? Eihän Amazonissakaan näytetä vain katsotuimpia tuotteita – sielläkin jyllää ihan toisenlaiset algoritmit suosituksia varten.
Olen joskus hahmotellut ajatusta siitä, että joukkotiedotusvälineiden verkkopalveluiden pitäisi ottaa oppia Amazonilta siitä, miten jengi pidetään saitilla, miten heille tarjotaan aina jotain – jopa sellaista mistä ei edes tiennyt olevansa kiinnostunut. Joukkotiedottajien pitäisi mielestäni oppia ‘myymään’ (=suosittelemaan) sisältöjään älykkäämmin omissa palveluissaan. Tämä on juuri sitä, ettei verkossa toimi paperimedian perinteet. Sitä, että on pakko tehdä asioita toisin.
Mutta, tästä ei ole hirveästi aikaa kun ehdotukseen hiukan älykkäämmistä suositteluista tuli joukkotiedotusvälineen edustajalta tiukka ei. “Suosittelu ei toimi”, oli väite jos en ihan väärin muista. Olivat ihan VTT:llä asiaa tutkineet. Suosittelu kaventaa ihmisten kiinnostusta yhä enemmän tietynlaisiin sisältöihin kunnes lopuksi ei näe kuin yhdenlaisia juttuja. Ja kyllä, näinhän juuri käy silloin kuin suosittelut perustuvat vääriin mittareihin, kuten lukijoiden määrään eikä juttujen laatuun (mitä se ikinä sitten tarkoittakaan) tai niiden sisältöön.
Se, miten laadusta ja/tai sisällöstä sitten generoidaan suositteluita onkin sitten ihan oma keskustelunsa.
